Tiedote: Oulun Keskustan henkilövalinnoilla rakennetaan parempaa Oulua

Tiedote 11.8.2021, julkaisuvapaa heti

Keskustan Oulun kunnallisjärjestö ry

Oulun Keskustan henkilövalinnoilla rakennetaan parempaa Oulua

Oulun Keskusta on tänään yleiskokouksessaan tehnyt esitykset luottamustehtäviin. Valinnat vahvistetaan kaupunginvaltuustossa ja muissa toimielimissä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi esitetään Mirja Vehkaperä, joka on toiminut tehtävässä myös päättyneellä valtuustokaudella.

Henkilövalinnoissa on huomioitu laajasti Oulun monipuoliset alueet ja se, että ne ovat edustettuna eri toimielimissä. Oulun Keskustan puheenjohtaja Tuija Patana iloitsee erityisesti siitä, että yleiskokous nosti rohkeasti sekä uusia että nuoria henkilöitä merkittäviin tehtäviin: “Olen tyytyväinen siihen, että teemme näillä esityksillä myös tulevaisuustyötä. Näin varmistamme, että meillä on jatkossakin osaajia tärkeissä tehtävissä. Samalla toimielimiin saatiin mukaan riittävästi jatkuvuutta ja kokemusta kaupungin toiminnasta. Pääsemme osallistamaan ehdolla olleita laajasti mukaan kaupungin kehittämiseen.”

Vehkaperä kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, Päkkilä kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi

Keskustan esitys Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi on Mirja Vehkaperä. Kaupunginhallituksen jäseniksi nostettiin Lauri Nikula ja Jukka Kolmonen. Nikula on tuore kasvo kaupunginhallituksessa, mutta jatkuvuutta tuo Vehkaperän lisäksi valtuuston varapuheenjohtajana aiemmin toiminut Kolmonen. Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi keskusta esittää Risto Päkkilää. 

Oulun Keskustan esitys luottamushenkilöiksi:

Valtuusto, 1. varapuheenjohtaja Risto Päkkilä

Kaupunginhallitus
puheenjohtaja
Mirja Vehkaperä
jäsenet
Lauri Nikula
Jukka Kolmonen
varajäsenet
Eeva-Maria Parkkinen
Kalle Pyky
Susanna Kisner

Tarkastuslautakunta, jäsenet
Anna-Kaisa Lepistö
Markus Pöhö
varajäsenet
Sanna Paukkunen
Kari Myllyniemi

Hyvinvointilautakunta
varapuheenjohtaja
Susanna Kisner
jäsenet
Anneli Näppä
Olli Heikkilä
varajäsenet
Miriam Putula
Matti Lääkkö
Petri Lehenkari

Sivistys- ja kulttuurilautakunta
varapuheenjohtaja
Suvi Helanen
jäsenet
Pekka Kainua
Eveliina Leskelä
varajäsenet
Anna-Kaisa lepistö
Jani Alakangas
Mirja Kaartinen

Yhdyskuntalautakunta, jäsenet
Jorma Leskelä
Eeva-Maria Parkkinen
Tuija Patana
varajäsenet
Kari Vuollo
Antti Mainio
Marjo Sjögren

Rakennuslautakunta
puheenjohtaja
Merja Rasinkangas
jäsenet
Matti Lukka
Raimo Hämeenniemi
varajäsenet
Mari Paavola
Ilpo Takkula
Pertti Similä

Keskusvaalilautakunta, jäsen
Luukas Lohi
varajäsen
Joel Taskila

Hyvinvointilautakunnan yksilöasiain jaosto
puheenjohtaja
Susanna Kisner
varajäsen
Olli Heikkilä

Yhdyskuntalautakunnan seudullinen joukkoliikennejaosto
jäsenet
Mauri Moilanen
Aune Huttunen
varajäsenet:
Jere Tapio
Eevasisko Mehtätalo

Yhdyskuntalautakunnan seudullinen jätehuoltojaosto
jäsen Juha-Pekka Vesala
varajäsen Matti Aula

Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta
jäsen Arvi Mäläskä
varajäsen Eero Pernu

Teknisten liikelaitosten johtokunta
jäsenet
Kalle Pyky
Johanna Vakkuri
varajäsenet
Pekka Huhtala
Anitta Nykyri

Business Oulu -liikelaitoksen johtokunta
puheenjohtaja Jukka Kolmonen
jäsen Mira Kontio
varajäsenet
Merja Paloniemi
Samuel Satomaa

Lähidemokratiatoimikunta
jäsenet
Urpo Hekkala
Janika Harju
varajäsenet
Tuomo Pienimäki
Ritva Puolakka

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta
jäsenet
Tanja Roth
Saska Salo
varajäsenet
Saara Tikkakoski
Esa Launonen

Koulutuskuntayhtymä Osaon Yhtymäkokousedustajat
Puheenjohtaja Pekka Aittakumpu
Edustajat:
Essi Wathén
Miriam Putula
Markku Laitila
varaedustajat
Jere Tapio
Saara Tikkakoski
Urho Haho
Marjatta Krogerus (sit)

Koulutuskuntayhtymä Osaon Yhtymähallitus
jäsenet
Kari Myllyniemi
Anna-Kaisa Lepistö
varajäsenet
Jaakko Määttä
Eija Tuomaala

Koulutuskuntayhtymä Osao Tarkastuslautakunta
jäsen Marja Irjala
varajäsen Mauri Järnström

Käräjäoikeuden lautamiehet
Anitta Nykyri
Marko Soini
Seppo Pekkala
Juho Ojala
Heli Purola
Juhani Metsola
Ibrahim Nyembo
Auli Hepokangas
Petri Luukkonen
Anne Lyttinen
Sanna Paukkunen

Kiinteistötoimitusten uskotut miehet
Aki Kontio
Matti Lukka
Jussi Rätymaa
Mikko Kauppinen
Katri Ojala

Sivakka-yhtymä Oy
jäsen Lauri Kauppila

Oulun Teatteri Oy
varapuheenjohtaja Virpi Räisänen

Oulun Energia Oy
jäsen Sirpa Tikkala

Kiertokaari Oy
jäsen Lauri Mikkonen

Oulun Pysäköinti Oy
varapuheenjohtaja Matti Lääkkö

Oulun Satama Oy
varapuheenjohtaja Lauri Salovaara

Nallikari Seaside Oy
puheenjohtaja Jaakko Ruokola

Oulun Palvelusäätiö – valtuuskunta
jäsen Urho Haho
varajäsen Talvikki Pajunen (sit)

Oulun Palvelusäätiö – hallitus
jäsen Paula Halonen
varajäsen Teuvo Siikaluoma

Musiikkijuhlasäätiö
jäsen Hannu Tarvas
varajäsen Maria Pasanen

Lisätietoja:

Tuija Patana
Oulun Keskustan puheenjohtaja
tuija.patana@gmail.com
0400 613 096

Päivitetty 12.8.2021 klo 12, täydennetty varajäsenet.
Päivitetty 12.8.2021 klo 22, päivitetty tarkastuslautakunnan osalta valtuustoryhmän päätöksen mukaisesti

Oulun Keskustalla täysi sadan ehdokkaan lista kuntavaaleihin

Oulun Keskusta suuntaa kuntavaaleihin täydellä sadan ehdokkaan listalla. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuija Patanan mukaan ehdokkaiden nimeämisessä otettiin reipas loppukiri, joka tuotti hyvin tulosta: “Ehdokkaamme ovat innoissaan ajankohtaisista oululaisista teemoista. Kehysriihineuvottelut ja niiden vaikutus Oulun alueeseen ovat herättäneet paljon keskustelua ja saaneet monet haluamaan kuntavaaleihin ehdokkaaksi. Oman kunnan asioihin vaikuttaminen on mielekästä ja motivoivaa.” Oulun Keskustan vaalipäällikkö Eero Pernun mukaan ehdokaslistan vahvuutena on monipuolisuus: “Alueellisesti meillä on loistava tilanne – Keskustaa äänestämällä kaikki Oulun alueet tulevat edustetuksi poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi ehdokaslistallamme on monipuolinen ja tasainen ikäjakauma sekä monissa eri ammateissa toimivia ihmisiä.”

Kokouksen vahvistamat Oulun Keskustan ehdokkaat kuntavaaleihin 2021 ovat:

Aittakumpu Pekka, kansanedustaja, pastori

Alakangas Jani, sivistysjohtaja, KM

Arvola Markku, yrittäjä, eläkeläinen

Aula Matti, insinööri

Erävuori Olavi, opiskelija

Haapalainen Timo, tekninen IT-tukihenkilö

Haho Urho, yrittäjä

Halonen Paula, eläkeläinen, perushoitaja

Harju Janika, sosiaalityöntekijä, varhaiskasvatuksen opettaja

Heikkilä Olli, erikoislääkäri, musiikin maisteri

Hekkala Urpo, FM, opettaja

Helanen Suvi, projektipäällikkö, säätiöasiamies

Huhtala Pekka, diplomi-insinööri, konsultti

Huttunen Aune, toiminnanjohtaja, opettaja

Hämeenniemi Raimo, asiakkuuspäällikkö

Irjala Marja, kasvatustieteen tohtori, ekonomi

Jauhiainen Miika, opiskelija

Järnström Mauri, FM, opinto-ohjaaja

Kaartinen Mirja, toiminnanjohtaja, sosionomi (AMK)

Kainua Pekka, TM, osaston johtaja

Kauppila Anu, toimittaja, opiskelija

Kauppila Lauri, myyntineuvottelija

Kauppinen Mikko, metsänhoitaja, ekonomi

Kisner Susanna, sairaanhoitaja, terveystieteen maisteri

Knuutinen Jouko, aluejohtaja evp

Kolmonen Jukka, seurakuntapastori, yrittäjä

Kontio Mira, yrittäjä, vanhustyön asiantuntija

Koskela Matti, opiskelija

Krogerus Marjatta (sit.), eläkeläinen, rehtori emerita

Kälkäjä Mikko, sosionomi (AMK)

Laitila Markku, projektipäällikkö, yrittäjä

Launonen Esa, lehdenjakaja

Lehenkari Petri (sit.), professori

Lepistö Anna-Kaisa, kotiäiti, myyjä

Leskelä Eveliina, kasvatustieteiden kandidaatti, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja

Leskelä Jorma, vanhempi konstaapeli

Lohi Luukas, opiskelija

Lukka Veli-Matti, aluepäällikkö

Luukkonen Petri, FM, yrittäjä

Lyttinen Anne, lähihoitaja, varaluottamusmies

Lääkkö Matti, diplomi-insinööri

Mainio Antti, KM, erityisopettaja

Mehtätalo Eevasisko, FM, tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori

Metsola Juhani, LL, työterveyslääkäri

Mikkonen Lauri, yrittäjä

Moilanen Mauri, linja-auton kuljettaja

Myllyniemi Kari, poliisimestari, h.c., kunnallisneuvos

Mäläskä Arvi, lehtori

Määttä Jaakko, lähihoitaja, päivätoiminnan ohjaaja

Niemelä Simo, nosturin kuljettaja

Niemi Markku, yrittäjä

Nikula Lauri, vanhempi konstaapeli, nettipoliisi

Nurkkala Eero, ohjelmistosuunnittelija

Nyembo Ibrahim, tarjoilija

Nykyri Anitta, kätilö

Näppä Anneli, varapääluottamusmies, sairaanhoitaja

Ojala Juho, opiskelija

Ojala Katri, rakennusarkkitehti

Paavola Mari, biologian ja maantiedon opettaja

Pajunen Talvikki (sit.), parturi-kampaaja

Paloniemi Merja, hankekehityspäällikkö

Parkkinen Eeva-Maria, KM, erityisopettaja

Pasanen Maria, tradenomi

Patana Tuija, arkkitehti

Paukkunen Sanna, päiväkodin johtaja

Pekkala Seppo, kengitysseppä, yrittäjä

Pienimäki Tuomo, fysiatrian dosentti, yrittäjä

Puolakka Ritva, merkonomi, eläkeläinen

Purola Heli, toiminnanjohtaja

Putula Miriam, filosofian ylioppilas

Pyky Kalle, opiskelija

Päkkilä Risto, insinööri YAMK, opettaja

Pöhö Markus, asianajaja

Rasinkangas Merja, ylikonstaapeli

Roth Tanja (sit.), erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Ruokola Jaakko, toimitusjohtaja

Räisänen Virpi (sit.), musiikin maisteri, ooppera- ja konserttilaulaja

Rätymaa Jussi, merkonomi

Salo Saska, lähihoitajaopiskelija, agrologi (AMK)

Salovaara Lauri, yrittäjä

Satomaa Samuel, kauppias

Siikaluoma Teuvo, alueasiamies

Similä Pertti, eläkeläinen

Sjögren Marjo, vanhempi rikoskonstaapeli, liiketalouden tradenomi

Soini Marko, toiminnanjohtaja, yrittäjä

Takkula Ilpo, myyntipäällikkö

Tapio Jere, yhteiskuntatieteen ylioppilas, erit. johtaminen

Tarvas Hannu, eläkeläinen

Taskila Joel, yrittäjä, opiskelija

Teirikangas Juha-Pekka, ohjelmistosuunnittelija, yrittäjä

Tikkakoski Saara, filosofian maisteri, tekninen kirjoittaja

Tikkala Sirpa, luokanopettaja, KM

Tuomaala Eija, päivähoitaja

Vakkuri Johanna, rakennuttajainsinööri, teknisten liikelaitosten johtokunnan jäsen

Vehkaperä Mirja, hallituksen puheenjohtaja

Vesala Juha-Pekka, sisustuskirvesmies

Vuollo Kari, tulliylitarkastaja

Wathen Essi, myyjä, agrologi AMK

Ylimartimo Timo, teknikko

Ylitalo Ilkka, toimittaja, eläkeläinen

Oulun Keskustan lista täydentyi kolmella

Oulun Keskusta täydensi listaa kolmella ehdokkaalla. Ehdokkaat ovat Kauppila Anu, Kolmonen Jukka sekä Taskila Joel. Yhteensä listalla on nimettynä 96 ehdokasta, joista noin 14% alle 30-vuotiaita.

Listalle mahtuu vielä neljä ehdokasta. “Ehdokaslista täydennetään täyteen 100 ehdokkaaseen toukokuun alussa. On kuitenkin hyvä, että pystyimme jättämään vielä tilaa viime hetkellä mukaan lähteville ehdokkaille.” Kertoo Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuija Patana. 

Oulun keskustan vaalipäällikkö Eero Pernu kertoo, että “Useampi henkilö jäi vielä pohtimaan ehdokkuuttaan ja uusia halukkaita otetaan myös vastaan. Olemme ylpeitä siitä, miten laaja ja monipuolinen joukko ehdokkaita meillä jo on mukana. Selvästi Oulun keskustalaisten jakama arvomaailma puhuttelee edelleen.” 

Oulun Keskustan kuntavaaliohjelma julkaistaan lähiviikkoina.  Kuntavaaliohjelma on loistava ohjenuora matkalla kohti parempaa Oulua. Kuntavaaliohjelmassa näkyy Oulun keskustalaisten rakkaus kotiseutuunsa ja huoli sen asukkaiden pärjäämisestä. 

Oulun Keskustan kuntavaaliehdokkaat:

Aittakumpu Pekka, kansanedustaja, pastori

Al-Abboudi Ali, matkailuvirkailija 

Alakangas Jani, sivistysjohtaja, KM

Aula Matti, insinööri

Erävuori Olavi, opiskelija

Haapalainen Timo, tekninen IT-tukihenkilö

Haho Urho, yrittäjä

Halonen Paula, eläkeläinen, perushoitaja       

Harju Janika, sosiaalityöntekijä, varhaiskasvatuksen opettaja

Heikkilä Olli, erikoislääkäri, musiikin maisteri

Hekkala Urpo, FM, opettaja

Helanen Suvi, projektisuunnittelija, säätiöasiamies   

Honkanen Virpi (sit.), VTT, opettaja

Huhtala Pekka, diplomi-insinööri, konsultti

Hämeenniemi Raimo, asiakkuuspäällikkö

Irjala Marja, kasvatustieteen tohtori, ekonomi

Jauhiainen Miika, opiskelija

Järnström Mauri, FM, opinto-ohjaaja

Kaartinen Mirja, toiminnanjohtaja, sosionomi (AMK)

Kainua Pekka, TM, osaston johtaja

Kauppila Lauri, myyntineuvottelija

Kauppinen Mikko, metsänhoitaja, ekonomi

Kisner Susanna, sairaanhoitaja, terveystieteen maisteri

Knuutinen Jouko, aluejohtaja evp

Kontio Mira, yrittäjä, vanhustyön asiantuntija

Koskela Matti, opiskelija

Krogerus Marjatta (sit.), eläkeläinen, rehtori emerita

Kälkäjä Mikko, sosionomi AMK

Laitila Markku, projektipäällikkö, yrittäjä

Launonen Esa, lehdenjakaja

Lehenkari Petri (sit.), professori

Lepistö Anna-Kaisa, kotiäiti, myyjä

Leskelä Eveliina, keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja, kasvatustieteiden kandidaatti

Leskelä Jorma, vanhempi konstaapeli

Lohi Luukas, opiskelija

Lukka Matti, aluepäällikkö

Lyttinen Anne, lähihoitaja, varaluottamusmies

Lääkkö Matti, diplomi-insinööri 

Mainio Antti, KM, erityisopettaja

Mehtätalo Eevasisko, tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori, FM

Metsola Juhani, työterveyslääkäri, LL

Mikkonen Lauri, yrittäjä

Moilanen Mauri, linja-auton kuljettaja

Myllyniemi Kari, poliisimestari h. c., kunnallisneuvos

Mäläskä Arvi, lehtori

Määttä Jaakko, lähihoitaja, päivätoiminnan ohjaaja 

Niemelä Simo, nosturinkuljettaja

Nikula Lauri, vanhempi konstaapeli, nettipoliisi

Nurkkala Eero, ohjelmistosuunnittelija

Nyembo Ibrahim, tarjoilija

Nykyri Anitta, kätilö 

Näppä Anneli, sairaanhoitaja, varapääluottamusmies

Ojala Juho, opiskelija

Ojala Katri, rakennusarkkitehti

Paavola Mari, biologian ja maantiedon opettaja

Paloniemi Merja, hankekehityspäällikkö, Restonomi (AMK), AmO ja OPO

Parkkinen Eeva-Maria, KM, erityisopettaja

Pasanen Maria, tradenomi

Patana Tuija, arkkitehti

Pekkala Seppo, kengitysseppä, yrittäjä

Pienimäki Tuomo, fysiatrian dosentti, yrittäjä

Pitkänen Jouni, kasvujohtaja

Puolakka Ritva, merkonomi, eläkeläinen

Purola Heli, toiminnanjohtaja, KM

Putula Miriam, filosofian ylioppilas

Pyky Kalle, opiskelija

Päkkilä Risto, Insinööri YAMK, opettaja

Pöhö Markus, asianajaja     

Rasinkangas Merja, ylikonstaapeli      

Roth Tanja (sit.), erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Ruokola Jaakko, toimitusjohtaja

Räisänen Virpi (sit.), musiikin maisteri, ooppera- ja konserttilaulaja

Rätymaa Jussi, merkonomi

Salo Saska, lähihoitajaopiskelija, agrologi (AMK)

Salovaara Lauri, yrittäjä

Satomaa Samuel, kauppias

Siikaluoma Teuvo,  alueasiamies

Similä Pertti, eläkeläinen

Sjögren Marjo, vanhempi rikoskonstaapeli, liiketalouden tradenomi

Soini Marko, toiminnanjohtaja, yrittäjä

Takkula Ilpo, myyntipäällikkö

Tapio Jere, yhteiskuntatieteen ylioppilas, erit. johtaminen

Tarvas Hannu, eläkeläinen

Teirikangas Juha-Pekka, ohjelmistosuunnittelija, yrittäjä

Tikkakoski Saara, filosofian maisteri, tekninen kirjoittaja

Tikkala Sirpa, luokanopettaja, KM

Tuomaala Eija,  päivähoitaja

Vakkuri Johanna, rakennuttajainsinööri, teknisten liikelaitosten johtokunnan jäsen

Vehkaperä Mirja, hallituksen puheenjohtaja

Vesala Juha-Pekka, sisustuskirvesmies

Vuollo Kari, tulliylitarkastaja

Wathén Essi, myyjä, agrologi AMK

Ylitalo Ilkka, toimittaja, eläkeläinen

Kan­nus­te­taan ja in­nos­te­taan hoi­to­työ­hön

Yhteiskunnassamme ei ole ammattinimikettä käsiparit/hoitavat kädet. Lopetetaan siis tuo puhe, varsinkin te, jotka ette ole käyneet hoitotyöhön koulutusta.

Näinä aikoina on jo tullut paljon työttömiä ja monelle avautuu uusi työelämä hoitotyöstä hyvän koulutuksen kautta sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi. Kannustetaan ja innostetaan alalle tulijoita.

Voin sanoa, että johtamisjärjestelmät, ympäristö, hoitovälineet, ohjelmat ja tavat hoitaa potilasta ovat hyvin kehittyneet. Tehtävät ovat haasteellisia sitoutuneelle henkilöstölle.

Hyvin monissa asioissa ollaan maailman parhaita jo nyt. Parasta ylpeydenaihetta on rakenteilla oleva tulevaisuuden sairaala 2030. Näkyville tuo nousee sairaalanmäellä ihan meitä varten.”Näinä aikoina on jo tullut paljon työttömiä ja monelle avautuu uusi työelämä hoitotyöstä hyvän koulutuksen kautta sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi.” 

Olen kokenut pitkän tehohoitotyöni aikana paljon, etenkin kehityksen. Haasteita on riittänyt ja sitovuus työhön on kantanut eläkevuosiin saakka. Se tunne, että on oikea henkilö, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeassa seurassa.

Lisäksi tarve yötä päivää ei poistu koskaan. Arvostusta on ollut. Ihmisten hoitaminen sisältää todella paljon erilaisuutta, me ihmiset ollaan erilaisia nuorina ja vanhoina. Nämä ajankohtaiset haasteet koskettavat vakavasti meitä kaikkia.Juttu jatkuu mainoksen jälkeenJuttu jatkuu

Kaiken yläpuolella on omat riipaisevat muistot. Olen saanut olla lähellä täältä pois lähtevää ihmistä, pitää kädestä kiinni, kun omaiset eivät ehtineet paikalle tai heitä ei ole.

Koronan leviäminen Oulun kaupunginsairaalaan on haasteita täynnä. Nyt siellä tarvitaan lähellä olevaa hoitajaa. Ymmärrys yksinjäämisestä potilaalla on kamala tilanne ja samalla pelko kasvaa hoitajalla.

Olen ymmärtänyt, että näihin tilanteisiin on vahvaa turvallisuusohjeistusta.

Nyt mennään eteenpäin, varmennettu hoitajamitoitus on laissa määritelty. Unohdetaan tuo mitäänsanomaton käsipariajattelu. Hoitopaikoissa tukityön tehtäviin palkataan ihmisiä, työnsä taitavia henkilöitä, ei käsipareja.

Nyt jos koskaan ilman palkkaneuvottelukierrosta olisi palkkarahat suunnattava suorittajatasolle. Tuo ratkaisu on odottanut jo vuosikymmeniä korjaavaa päätöstä.

Paula Halonen

kuntavaaliehdokas

Julkaistu Kalevassa 13.3.2021

Lasten ja ikä­ih­mis­ten per­he­hoi­don on jat­kut­ta­va Oulussa


Lasten ja nuorten raskaimpien palveluiden menot (54,3 miljoonaa euroa) kasvoivat Oulussa 11,7 prosenttia (5,7 miljoonaa euroa) vuodesta 2019. Raskaimpiin palveluihin kuuluu muun muassa lastensuojelu.

Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä suojeluun. Lapsen oikeudet eivät aina toteudu hänen omassa kodissaan, jolloin lapsi tarvitsee kodin ulkopuolista sijoitusta. Lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perhehoidon tavoitteena on antaa henkilölle kodinomaista hoitoa, perhe-elämää ja läheisiä ihmissuhteita. Perhehoito tukee lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä sekä perusturvallisuutta.

Perhehoito tarjoaa lapselle ja nuorelle läpi elämän kestävät ihmissuhteet silloin, kun biologiseen perheeseen palaaminen ei ole mahdollista.”Perhehoidon tavoitteena on antaa henkilölle kodinomaista hoitoa, perhe-elämää ja läheisiä ihmissuhteita.” 

Perhehoitajien 24/7 työ on vaativaa. Tutkimusten mukaan jaksamista heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa kiire, vapaa-ajan/lomien vähäisyys, biologisten lasten vointi, sijoitettujen lasten oireilu/sairastelu, sijoitettujen lasten biologisten vanhempien aiheuttamat vaatimukset ja yhteistyön haasteet verkoston kanssa.

Perhehoito on kustannustehokas, sekä lapselle inhimillinen ja turvallinen, pysyvät ihmissuhteet takaava hoitomuoto. Lastensuojelulain mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Sijaishuolto laitoksessa on lähes neljä kertaa kalliimpaa kuin perhehoito.Juttu jatkuu mainoksen jälkeenJuttu jatkuu

Kyseenalaistamme, miksi Oulussa lastensuojelun sijoitukset perhehoitoon ovat vähentyneet samalla kun laitoshoidon ostot ovat lisääntyneet? Yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää nostaa, onko kestävällä pohjalla, että lastensuojelun laitoshoito on yksityistä liiketoimintaa?

Vuoden 2020 toimintakertomuksen mukaan ikäihmisten perhehoidon käyttö on vähentynyt vuoteen 2019 verrattuna. Perhehoitajat ovat varautuneet ikäihmisten perhehoitoon, mutta kaupunki ei ole ohjannut palvelun piiriin ikäihmisiä, joille palvelu soveltuisi. Miksi näin on?

Lapsilla ja ikäihmisillä on oikeus perheeseen. Perhehoidon on jatkuttava Oulussa ja hoitajien tuen on oltava oikea-aikaista ja riittävää.

Susanna Kisner

Anneli Näppä

Hyvinvointilautakunnan jäsenet, kuntavaaliehdokkat

Julkaistu Kalevassa 10.3.2021

Niin on, jos siltä näyttää

Italialainen kirjailija Luigi Pirandello on kirjoittanut vuonna 1917 näytelmän ”Niin on jos siltä näyttää.”Presidentti Urho Kekkonen on siteerannut tunnetusti tätä näytelmän nimeä politiikasta puhuessaan.Tämä tuli mieleeni jokin aika sitten, kun sain sähköpostia kuntalaiselta. Hän antoi palautetta siitä, että me kuntapäättäjät kyllä kirjoitamme kauniisti vaalien alla, mutta teot puuttuvat. 

Onko kaikki aina niin? Saammeko kuntalaisia tyydyttäviä päätöksiä aikaiseksi? Ovatko asiat aina sittenkään niin, miltä ne näyttävät?Kun itse olen puhunut ja kirjoittanut paljon maankäyttöasioista, kerron esimerkin edellisen valtuustokauden yhdestä merkittävästä päätöksestä, tai sen päätöksentekoprosessista. 

Silloisen kaupunginjohtaja Matti Pennasen esityksestä päätti kaupunginhallitus kokouksessaan 29.3.2016 perustaa maankäyttöasioita käsittelevän työryhmän. Sen tehtävänä oli keskustella ja linjata ratkaisuja yleiskaavan ja maankäytön toteutusohjelman päätöksenteon yhteydessä esiin nousseista kysymyksistä. Linjattavia asioita olivat mm. maankäytön toteuttamisohjelma, omakotitonttitarjonta alueittain, kyläalueiden suunnitteluvälineet ja kantatilaperiaatteen käyttö.

Ryhmään nimettiin yksi henkilö jokaisesta valtuustoryhmästä. Tulin valituksi työryhmään keskustan edustajana.Työryhmä kokoontui kevään ja kesän mittaan lähes kymmenen kertaa, ja asioita saatiin ratkottua hyvässä hengessä.

Ei kuitenkaan ihan kaikkia. Työryhmä kokoontui viimeiseen kokoukseensa ja yhteisymmärrystä osasta loppuraportin sisällöstä ei näyttänyt syntyvän. Päätettiin mennä jatkoajalle ja yrittää ratkaista asiat viikonlopun jälkeen. 

Pohdin, miten pääsisimme yhteiseen lopputulokseen, joka tyydyttäisi kaikkia. Kiistanalaiset asiat koskivat lähinnä kylien kaavoitusta ja kantatilaperiaatetta. Koska yhteinen näkemys erosi eniten vasemman laidan kanssa, pyysin ryhmän jäsenten Raimo Järvenpään (sdp) ja Risto Kalliorinteen (vas.) kanssa palaveria.

He suostuivat ehdotukseeni ja istuimme kaksi iltaa ympäristötalolla hieromassa asioita.Tai toinen ilta istuttiin kyllä ympäristötalon puiston penkeillä, josta tulikin meille ”puistoparlamentti” nimitys, jota keskenämme silloin tällöin muistelemme. 

Saimme ratkottua asiat läpi ja he lupasivat esittää seuraavassa kokouksessa loppuraportin kiistanalaiset asiakohdat niin, kuten ”puistoparlamentissa” sovimme.Ja niin he tekivät. Olivat täyden luottamuksen arvoisia päättäjiä. Loppuraportti syntyi lopulta yksimielisesti.Kaupunginhallitus hyväksyi työryhmän loppuraportin ja sen linjaukset ohjaavat nykyisin osaltaan maankäyttöä ja yleiskaavoitusta. Tästä on osoituksena mm. Kiiminkijokivarren osayleiskaavat uusine rakennuspaikkoineen. 

Niin on, jos siltä näyttää. Hankalistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä yhteisymmärryksessä. 

Minulle Raimo ja Risto näyttäytyivät tässä luottamuksen arvoisilta päättäjiltä. Itsekin opin paljon luottamuksesta. Se on politiikan ja päätöksenteon keskeisin kulmakivi. Luotatko, ja voiko sinuun luottaa. 

Luottamuksen lisäksi toinen tärkeä asia päätöksenteossa on ylisukupolvinen ajattelu. Keskustalaisessa ajattelussa se tarkoittaa, että tulevilla sukupolvilla on oltava vähintään yhtä hyvät edellytykset elää ja asua kuin tämän päivän ihmisillä.

Päättäjän roolikaan ei ole ikuinen. Jossain vaiheessa me itse kukin väistymme sivuun ja annamme tilaa nuorillemme. Sekin on osa ylisukupolvisuutta.Itse valmistaudun tuleviin vaaleihin tässä hengessä. Olen asettunut itse ehdolle. Samalla iloitsen siitä, että myös tyttäreni Eveliina Leskelä on saanut vaikuttamisen halun, ja on ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa samalla listalla kanssani. 

Kiitän lämpimästi kaikkia Rantapohjan lukijoita kuluneesta vaalikaudesta. Kiitos kaikista yhteydenotoista, palautteesta, kannustuksesta, kritiikistäkin.

Uskon, että olemme yhdessä saaneet jotain myös aikaiseksikin. Työtä riittää kyllä myös tulevaisuudessa.Vaalien jälkeen näemme, onko minulla luottamusta jatkaa tätä työtä, ja Rantapohjan kolumnien kirjoittamista. Sen päätätte Te, arvoisat lukijat, tulevissa kuntavaaleissa. 

Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille! 

Jorma Leskelä (Kesk.)

Kaupunginvaltuutettu

Yhdyskuntalautakunnan jäsen

Julkaistu 11.3.2021 Rantapohjassa

Oulun Keskusta täydensi monipuolista ehdokaslistaansa – mukaan mahtuu vielä muutamia

Oulun Keskusta nimesi 26 uutta kuntavaaliehdokasta yleiskokouksessaan keskiviikkona 24.2.2021. Yhteensä listalla on nimettynä 84 ehdokasta. Kokouksessa hyväksyttiin myös kuntavaaliohjelma. 

Kuntavaaliohjelma on loistava ohjenuora matkalle kohti parempaa Oulua. “Kuntavaaliohjelmassa näkyy Oulun keskustalaisten rakkaus kotiseutuunsa ja huoli sen asukkaiden pärjäämisestä. Katsomme tulevaisuuteen avoimesti, ja olemme valmiita kehittämään meille rakasta kaupunkia. Haluamme lisätä oululaisten työllisyyttä ja hyvinvointia, ja sen avulla meillä on jatkossa myös varaa panostaa palveluihin nykyistä paremmin. On hienoa, että jo näin moni ehdokas on mukana viemässä näitä ajatuksia eteenpäin”, kertoo kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuija Patana.

“On hienoa, että ehdokkaamme tulevat monipuolisesti erilaisista taustoista. Mukaan ehdokaslistalle mahtuu vielä, kunhan kokee keskustalaiset arvot omakseen. Tämä porukka kykenee yhteistyöhön ja viemään oululaisten asioita eteenpäin!” vaalipäällikkö Eero Pernu iloitsee.

Oulun Keskustan kuntavaaliehdokkaat:

Aittakumpu Pekka, kansanedustaja, pastori

Al-Abboudi Ali, matkailuvirkailija 

Alakangas Jani, sivistysjohtaja, yrittäjä

Aula Matti, insinööri

Erävuori Olavi, opiskelija

Haapalainen Timo, tekninen IT-tukihenkilö

Haho Urho, yrittäjä

Halonen Paula, eläkeläinen       

Harju Janika, sosiaalityöntekijä, varhaiskasvatuksen opettaja

Heikkilä Olli, erikoislääkäri

Hekkala Urpo, lehtori

Helanen Suvi, projektisuunnittelija, säätiöasiamies   

Honkanen Virpi, opettaja

Huhtala Pekka, DI

Hämeenniemi Raimo, asiakkuuspäällikkö 

Järnström Mauri, opinto-ohjaaja

Kaartinen Mirja, toiminnanjohtaja, sosionomi (AMK)

Kauppila Lauri, myyntineuvottelija

Kauppinen Mikko, metsänhoitaja, ekonomi

Kainua Pekka, osastonjohtaja, TM

Kisner Susanna, sairaanhoitaja, TTM

Knuutinen Jouko, aluejohtaja

Krogerus Marjatta (sit.), eläkeläinen, rehtori emerita

Kälkäjä Mikko, sosionomi AMK

Laatu Jorma, verosihteeri  

Launonen Esa, lehdenjakaja

Lehenkari Petri (sit.), professori

Leskelä Eveliina, keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja, kasvatustieteiden kandidaatti

Leskelä Jorma, vanhempi konstaapeli

Lepistö Anna-Kaisa, kotiäiti, myyjä

Lohi Luukas, opiskelija

Lukka Matti, aluepäällikkö

Lyttinen Anne, lähihoitaja

Lääkkö Matti, diplomi-insinööri 

Mainio Antti, erityisopettaja

Mehtätalo Eevasisko, tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori, FM

Metsola Juhani, työterveyslääkäri, LL

Mikkonen Lauri, yrittäjä

Moilanen Mauri, linja-auton kuljettaja

Myllyniemi Kari, poliisimestari h. c., kunnallisneuvos

Mäläskä Arvi, lehtori

Määttä Jaakko, lähihoitaja, päivätoiminnan ohjaaja 

Nikula Lauri, vanhempi konstaapeli, nettipoliisi

Niemelä Simo, nosturinkuljettaja

Nurkkala Eero, ohjelmistosuunnittelija

Nyembo Ibrahim, tarjoilija

Nykyri Anitta, kätilö 

Näppä Anneli, sairaanhoitaja, varapääluottamusmies

Ojala Juho, opiskelija

Paavola Mari, biologian ja maantiedon opettaja

Paloniemi Merja, hankekehityspäällikkö, Restonomi (AMK), AmO ja OPO

Parkkinen Eeva-Maria, erityisopettaja

Pasanen Maria, tradenomi

Patana Tuija, arkkitehti

Pekkala Seppo, yrittäjä

Pienimäki Tuomo, fysiatrian dosentti, yrittäjä

Pitkänen Jouni, myyntijohtaja

Purola Heli, toiminnanjohtaja, KM

Putula Miriam, opiskelija

Pyky Kalle, opiskelija

Päkkilä Risto, Insinööri YAMK, opettaja

Pöhö Markus, asianajaja     

Rasinkangas Merja, ylikonstaapeli      

Roth Tanja, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Ruokola Jaakko, toimitusjohtaja

Rätymaa Jussi, merkonomi

Salo Saska, lähihoitajaopiskelija, agrologi (AMK)

Salovaara Lauri, yrittäjä

Siikaluoma Teuvo,  alueasiamies

Sjögren Marjo, vanhempi rikoskonstaapeli

Soini Marko, toiminnanjohtaja, yrittäjä

Takkula Ilpo, myyntipäällikkö

Tapio Jere, opiskelija

Tarvas Hannu, eläkeläinen

Teirikangas Juha-Pekka, ohjelmistosuunnittelija ja yrittäjä

Tikkakoski Saara, filosofian maisteri, tekninen kirjoittaja

Tikkala Sirpa, luokanopettaja

Tuomaala Eija,  päivähoitaja

Vakkuri Johanna, rakennuttajainsinööri

Vehkaperä Mirja, luokanopettaja

Vesala Juha-Pekka, sisustuskirvesmies

Vuollo Kari, tulliylitarkastaja

Wathén Essi, myyjä, agrologi AMK

Ylitalo Ilkka, toimittaja, eläkeläinen

Lisätiedot:

Tuija Patana 

0400 613 096

Reetta Junttila

040 6428562

Rohkeasti merellinen

Milloin viimeksi kävit merellä, täällä Oulussa? Kävitkö Nallikarissa uimassa, torinrannassa kahvilla vai Hailuodossa lautalla? Ne ovatkin hienoja paikkoja, mutta voisiko merellinen Oulu tarjota näiden perinteisten kohteiden lisäksi jotain muutakin? Lentokoneen ikkunasta meri kyllä näyttäytyy, mutta mihin se häviää, kun laskeudumme maan kamaralle? Näkyykö meri meidän arjessamme, turisteille ja muuten vain täällä vierailevalle riittävällä tavalla?

Oulussa on puhuttu pitkään siitä, että merellisyyden tulee näkyä entistä vahvemmin Oulun ja oululaisten elämässä. Sanoista ei ole vain päästy tekoihin, ennen kuin nyt.
Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa on nimittäin ryhdytty laatimaan Merikaupunki Oulu- tavoitesuunnitelmaa, joka muodostaa yhteisen tulevaisuuden vision ja tahtotilan siitä, mitä on merikaupunki Oulu. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa merellisyyden merkitystä yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä.
Suunnitelman teko aloitettiin eri sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa joulukuussa 2019. Kuntalaisille järjestettiin avoin kysely, johon saatiin yli 1000 vastausta. Tämä osoittaa, että oululaiset pitävät merta tärkeänä.
Yhdyskuntalautakunta käsitteli suunnitelmaa ja päätti asettaa sen nähtäville kaupungin nettisivuille. Kommenttien jälkeen se tuodaan lautakuntaan hyväksyttäväksi. Suosittelemme suunnitelmaan tutustumista. Se sisältää paljon hyviä tulevaisuuteen tähtääviä ja mielenkiintoisia, uusia asioita ja avauksia.

Vaikka suunnitelmassa on nostettu hyvin esille kehittämiskohteita ja ideoita, jotain kuitenkin puuttuu: Visio siitä, mitä mahdollisuuksia mereltä tulevat matkailijavirrat voisivat Oulun seudulle tuoda. Yhdellä isolla laivalla saadaan seutukuntaan kerralla tuhansia matkailijoita. Tämä ei ole pelkkää toiveunta. Jokin aika sitten Oulussa kävi risteilyalus mukanaan ulkomaalaisia matkailijoita. Iltasanomat (7.10.2020) uutisoi Viking Linen suunnitelmista Perämeren risteilyistä, kansanedustaja Mikko Kärnän (Kesk.) idean pohjalta. Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.) kiinnitti taannoisella Raahen vierailullaan huomionsa mereltä tuleviin matkailijoihin.
Uskallettaisiinko siis ajatella isosti? Miltä kuulostaisi perämeren Hurtigruten -risteily Norjan malliin? Heillä on vuononsa, mutta meillä jää ja arktisuus. Meille tavallista, muille eksotiikkaa. Oulu yhteistyössä muiden Perämeren kaupunkien kanssa muodostaisi ainutlaatuisen kokemuksen risteilyn merkeissä. Ruotsin rannikosta puhumattakaan.

Tyydytäänkö raivaamaan rantapusikoita, vai visioitaisiinko rohkeasti tulevaa? Ota sinäkin kantaa ja kerro mielipiteesi Merikaupunki Oulu -tavoitesuunnitelmasta. Tehdään yhdessä Oulusta rohkeasti merellinen.

Jorma Leskelä, Sirpa Tikkala, Raimo Hämeenniemi
Yhdyskuntalautakunnan jäsenet

Parasta vetovoimaa ovat tyytyväiset ihmiset – toimivat ja oikea-aikaiset palvelut ovat osaltaan luomassa hyvinvointia kaikenikäisille oululaisille

Tämä aika on monin tavoin erilainen kuin vielä vuosi sitten. Mennyt vuosi on ollut koetteleva ihmisten terveydelle ja jaksamiselle, yrityksille ja yhteisöille. Ketään meistä tämä poikkeusvuosi ei ole jättänyt koskematta. 

Monelle on tullut mahdollisuus etätyöskentelyyn. Sitten on meitä, joiden työ on jatkunut toimipisteissämme – jos on jatkunut. Työtä tehdään ja töihin kuljetaan erilaisista ympäristöistä. 

Meillä Oulussa on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota ja toteuttaa hyvin erityyppisiä asuinalueita laajan kaupunkimme alueella. Meillä on tilaa ja rauhallista ympäristöä tarjoava maaseutu ja kylät, turvalliset lähiöt ja eläväinen kaupunkikeskustamme. Erilaiset ympäristöt tarjoavat mahdollisuuden erilaisten ihmisten hyvinvoinnille ja sille, että tunnemme olomme kotoisaksi. Alueidemme erityispiirteet kannattaa huomioida ja ylläpitää moni-ilmeisyyttämme. 

Alueiden elinvoimaa voimme tukea riittävillä ja tarpeen mukaisilla palveluilla. Niiden on oltava hyvin saavutettavissa. 

Palveluissa on kipukohtia, jotka on saatava kuntoon. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on tällä hetkellä suurempi kuin mihin pystytään vastaamaan. Sen seurauksena on liian paljon uupumusta ja kärsimystä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tukea pystytään tarjoamaan, sen parempi sekä inhimillisyyden että talouden kannalta. 

Työssä jaksaminen on koetuksella monin paikoin – niin kotiäidillä ja -isällä kuin palkkatyöntekijällä. Työhyvinvointiin kannattaa satsata niin kaupungissa kuin yrityksissä. Vanhempien jaksamisen tukeminen lisää koko perheen hyvinvointia.

Oulun seudun ikärakenne on muuttumassa. Erityistä huomiota tarvitaan siihen, kuinka ikääntyvän väestön hyvinvointia tuetaan ja lisääntyvään palvelutarpeeseen vastataan. Yhteisöllisyyttä ja turvaa tuovat ratkaisut ovat merkityksellisiä, kun pyrimme siihen, että kotona pärjätään mahdollisimman hyvin ja pitkään. 

Toimivat ja oikea-aikaiset palvelut ovat osaltaan luomassa hyvinvointia kaiken ikäisille oululaisille. 

Monipuolinen ja kaunis luontomme on yksi hyvinvoinnin lähde. Koteja lähellä olevat pienemmät tai isommat palat luontoa mahdollistavat hetken pysähtymisen tai erilaisesta liikkumisesta nauttimisen. Näiden mahdollisuuksien säilymisestä on huolehdittava. 

Työtä ja toimeentuloa ovat luomassa yritykset. Erilaiset, kaiken kokoiset yritykset ovat tervetulleita Ouluun. Kaupunkina voimme olla tarjoamassa mahdollisuuksia kaavoituksen ja palveluiden avulla. Yrittäjien kohtaamisen on oltava sujuvaa. 

Parasta vetovoimaa ovat tyytyväiset asukkaat ja yrittäjät.

Vuorovaikutteinen ilmapiiri ja luottamus eri toimijoiden kesken mahdollistavat työskentelyn kaikenlaisissa, nopeastikin muuttuvissa tilanteissa. Päättäjät ovat avainasemassa ilmapiirin luojana. Työtä rakentavan ja keskustelevan, toisia arvostavan työskentelyn eteen kannattaa tehdä. 

Osaltani haluan olla toimimassa rakentaen, ei rikkoen. 

Arkea tuntien. Sydän mukana. 

Anna-Kaisa Lepistö 

Kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

Kuntavaaliehdokas, Oulu 

Julkaistu Kalevassa 12.2.2021

Paska kaupunni

Kaikki tietävät tuon graffitin Oulun keskustassa, mutta valitettavasti lause kuvastaa edelleen myös monen oululaisen kokemusta kotikaupungistaan. Saman havainnon teki myös kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi kierrellessään Oulun laitamia.

Oulu on laaja ja monipuolinen kaupunki. Osa meistä asuu ja elää Suomen viidenneksi suurimman kaupungin urbaanissa keskustassa ja osa taas hyvinkin harvaan asutulla maaseudulla kaukana palveluista. Vaatimukset ja toiveet mielekkääseen elämään voivat olla hyvinkin toisenlaiset erilaisilla alueilla asuvilla oululaisilla.

Yhdistymisen jälkeen palveluja menettäneillä alueilla tunne eriarvoisuudesta nousee oikeutetusti herkästi esille ja silloin pitää olla erityisen herkkänä kaupungin päätöksenteossa. On kaikille selvää, että suurimmat panostukset menevät sinne missä on eniten ihmisiä, mutta eivät laidatkaan voi ihan mopen osille jäädä.

Tämän edellä kuvatun vahvasti aistien valmistelimme valtuustokollega Suvi Helasen kanssa valtuustoaloitteen, joka jätettiin keskustan valtuustoryhmän nimissä. Aloitteessamme esitimme, että Ouluun valmistellaan kaikkien hallintokuntien yhteinen sillanrakennusohjelma ”Yhtenäinen Oulu laitoja myöten”.

Ohjelmassa huomioidaan asukkaiden osallisuus ja nostetaan esiin koko laajan Oulun vahvuudet ruutukaavasta harvaan asutulle maaseudulle. Ohjelmassa tehdään kaikkia kaupunginosia tutuiksi oululaisille ja vahvistetaan koko Oulun ja oululaisten yhtenäisyyttä. Ohjelma lisää toteutuessaan myös Oulun veto- ja pitovoimaa.

Lauri Nikula, kaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, Keskusta

Julkaistu 11.2.2021 Rantapohjassa