Kannanotot

Paska kaupunni

Kaikki tietävät tuon graffitin Oulun keskustassa, mutta valitettavasti lause kuvastaa edelleen myös monen oululaisen kokemusta kotikaupungistaan. Saman havainnon teki myös kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi kierrellessään Oulun laitamia.

Oulu on laaja ja monipuolinen kaupunki. Osa meistä asuu ja elää Suomen viidenneksi suurimman kaupungin urbaanissa keskustassa ja osa taas hyvinkin harvaan asutulla maaseudulla kaukana palveluista. Vaatimukset ja toiveet mielekkääseen elämään voivat olla hyvinkin toisenlaiset erilaisilla alueilla asuvilla oululaisilla.

Yhdistymisen jälkeen palveluja menettäneillä alueilla tunne eriarvoisuudesta nousee oikeutetusti herkästi esille ja silloin pitää olla erityisen herkkänä kaupungin päätöksenteossa. On kaikille selvää, että suurimmat panostukset menevät sinne missä on eniten ihmisiä, mutta eivät laidatkaan voi ihan mopen osille jäädä.

Tämän edellä kuvatun vahvasti aistien valmistelimme valtuustokollega Suvi Helasen kanssa valtuustoaloitteen, joka jätettiin keskustan valtuustoryhmän nimissä. Aloitteessamme esitimme, että Ouluun valmistellaan kaikkien hallintokuntien yhteinen sillanrakennusohjelma ”Yhtenäinen Oulu laitoja myöten”.

Ohjelmassa huomioidaan asukkaiden osallisuus ja nostetaan esiin koko laajan Oulun vahvuudet ruutukaavasta harvaan asutulle maaseudulle. Ohjelmassa tehdään kaikkia kaupunginosia tutuiksi oululaisille ja vahvistetaan koko Oulun ja oululaisten yhtenäisyyttä. Ohjelma lisää toteutuessaan myös Oulun veto- ja pitovoimaa.

Lauri Nikula, kaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, Keskusta

Julkaistu 11.2.2021 Rantapohjassa

Oulun pa­nos­tet­ta­va ikä­ih­mis­ten di­gi­tai­toi­hin

Joka neljäs oululainen kuuluu 0–18-vuotiaiden ikäryhmään, kun taas joka kuudes oululainen edustaa yli 65-vuotiaiden joukkoa. Jälkimmäisen ikäryhmän osuus kasvaa Oulussa lähivuosien aikana merkittävästi.

Kaupunki, yritykset ja muut kansalaisia palvelevat organisaatiot tukevat tai korvaavat ihmisen tekemää työtä sähköisillä palveluilla, jolloin vanhempi ikäryhmä jää helposti palveluiden ulkopuolelle.

”Digitaitojen pitäisi siis olla kaikkien kansalaisten perustaitoja. Näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole.”

Mitä nämä palvelut ovat ja mitä pitäisi tehdä? Ajanvaraus terveyskeskukseen, kampaajalle tai hammaslääkäriin, reseptien uusinta tai laboratoriotulosten tarkastelu, omien pankkiasioiden hoitaminen, muuttoilmoitus, harrastusryhmiin ilmoittautuminen – kaikki tehdään nykyään verkossa.

Teknologia mahdollistaa myös yhteydenpidon läheisiin ja ammattilaisiin, ja lisää laajasti tiedonsaantimahdollisuuksia. Digitaitojen pitäisi siis olla kaikkien kansalaisten perustaitoja. Näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole.

Vastikään laaditussa Oulun ikääntymispoliittisessa ohjelmassa on digipalveluiden tarve ja kasvu huomioitu. Jotta Ikävoimainen Oulu -ohjelman toimenpiteet onnistuvat ja vältetään digisyrjäytymistä, on ikäihmisten yksilöllisyys ja heidän elämäntilanteensa huomioitava digitaalisten palvelujen käyttöönotossa.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi seniorineuvolakäynnin palvelutarjottimelle lisätään tukitoimia ikäihmisen digiosaamisen ja digipalveluiden käytön parantamiseksi. Digipalvelut kootaan yhteen helppokäyttöiseen palveluun ja niistä tiedotetaan selkeällä tavalla. Vahvat digikummi- ja vertaistukiverkostot sekä helppokäyttöiset laitteet takaavat kaikkien kansalaisten pitämisen mukana digiloikassa.

Paula Halonen

Suvi Helanen

Johanna Vakkuri

Oulun Keskustanaisten kuntavaaliehdokkaat

Julkaistu Kalevassa 5.2.2021

Matalan kyn­nyk­sen mie­len­ter­veys­pal­ve­lut tulisi pa­laut­taa Oulun kou­lui­hin

Paljon on viime aikoina uutisoitu lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

Pahoinvoinnin taustalla voi olla mitä tahansa, mikä järkyttää lapsen tai nuoren perusturvallisuudentunnetta. Tärkeää on arkiturvan säännöllisyys ja aikuisten läsnäolo lapsen ja nuoren elämässä.

Kodin lisäksi koulu on lapselle ja nuorelle tärkeä osa elämää. Koulun oppilaat ovat osa nuoren yhteisöä, johon hän kuuluu. Koulun aikuiset ovat tärkeitä nuoren elämässä. Nuorilla on tarve keskustella omaan elämään ja normaaliin nuoruusiän kehitykseen liittyvissä asioissa myös muiden, kuin koulun aikuisten kanssa koulupäivän aikana. 

Oulun kaupungin nuorisopalvelut ovat vahvasti mukana nuorten elämässä eri toimintaympyröissä, kuten kouluilla, nuorisotaloilla, verkkoympäristöissä ja kadulla jalkautuen. Nuoret tarvitsevat turvallisia paikkoja, missä viettää vapaa aikaa.

Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt. Tämä valitettavasti heijastuu myös koulunkäyntiin ja ylipäätään jaksamiseen. Koulu ei välttämättä kiinnosta tai nuori kokee kiusaamista ja syrjintää koulussa ja kaveripiireissä. Oireilu voi näkyä mm. vetäytymisenä, uhkapuheina tai jopa itsetuhoisena käyttäytymisenä, taustalla voi olla monia syitä.

Surullista on se, että Oulussa lasten ja nuorten akuutin hoidon tarpeen palveluja ei ole riittävästi. Hoidonarviointiin tai hoitoon pääsy on edelleenkin jonojen takana.

Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä vastaa alle 18-vuotiaiden lasten- ja nuorten nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, mutta sinnekin jonotetaan.

Monissa perheissä koetaan ahdistusta ja avuttomuutta, kun nuoren pahoinvointiin ei saada nopeasti apua. Kuunneltuani perheiden huolia nuoren auttamiseksi, kuulostaa välillä siltä, että nuori on kuin pallo, jota heitellään sinne ja tänne. 

Matalan kynnyksen tukipalveluita kouluihin

Muutama vuosi sitten Oulun kouluissa oli hanke, jolloin oppilailla oli mahdollisuus kohdata tarvittaessa  psykiatrinen sairaanhoitaja. Tämä koettiin hyvänä matalan kynnyksen palveluna nuorille. Tämä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu tulisi palauttaa takaisin kouluihin, jolloin oppilaiden olisi mahdollista helpommin ja nopeammin saada tukea ja apua. Kuraattoreiden ja koulupsykologien määrää tulisi myös lisätä. 

Lastensuojelulaki vaatii pikaista uudistamista

Lastensuojeluun kaivataan resursseja ja lastensuojelutyötä tekeville lainsäädännön uudistusta siten, että laki tukee nuoren turvallista kasvua niin perheissä kuin sijoitusyksiköissäkin. 

Nuori joka sijoitetaan, on usein ollut vailla turvaa ja vaarantanut itsensä monille uhkille, jo ennen sijoitusta lastensuojeluyksikköön. Sijoitettu nuori tarvitsee erityistä suojelua ja turvaa. Nykyinen lastensuojelulaki ei anna riittävää turvaa kaikille lapsille ja nuorille. Tästä esimerkkinä: lastensuojeluyksiköstä karkailevan nuoren kiinniottamiseen  tarvitaan useamman viranomaisen väliintulo. Tässä ajassa nuori ehtii altistaa itsensä monenlaisille vaaratekijöille.

Hyvinvointia akuutin avun palveluita lisäämällä

Ouluun siis kaivataan resursseja lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tarvittaisiin ihan  akuutin palvelun keskus, joka pystyisi myös jatko-työstämään suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti nuoren hoitamista. Ei voi olla niin, että akuutin hoitotoimenpiteen jälkeen hänet jätetään odottelemaan esim. psykoterapiaa tai muuta jatkohoidon toimia viikkojen tai jopa kuukausien päähän.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen tulisi saada nykyistä varhaisempaa apua ja tukea. Apua pitää uskaltaa pyytää, mutta ennen kaikkea sitä pitäisi olla tarjolla, helpommin ja nopeammin saatavilla, kun perhe, lapsi tai nuori sitä tarvitsee.

Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuus. Oulun kaupunki on saanut jo toistamiseen tunnustuksen lapsiystävällisenä kuntana. Tämänkin meriitin myötä asiaan tulee nyt todella panostaa, näiden palveluiden saamiseksi. Samalla voimme lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. 

Merja Rasinkangas, Oulu

Julkaistu Kalevassa 5.2.2021

Erämuseosta elinvoimaa

Hienoa, että Oulun kaupunginhallitus otti yksimielisen myönteisen kannan Erä- ja luontomuseon hakemiseksi Ouluun. Museon sijainnista ei luonnollisestikaan vielä päätetty, mutta vilkasta keskustelua tästä käydään eri foorumeilla. Keskustelu on hyvä ja tuo myös erilaisia ideoita työstettäväksi.

Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana rohkenen ottaa esille muutaman näkökulman. Museohankkeella tavoitellaan 100 000 hengen kävijämäärää. Sellainen matkailijamäärä olisi merkittävä lisäys koko Oulun seudun matkailulle. Kun muistetaan, että sijaintipaikka valitaan osuvinta kumppanuusmallia tarjoavien ehdokkaiden joukosta, on hakemuksen oltava hakuehtojen mukainen. Helppo saavutettavuus on yksi keskeinen kriteeri. Hankkeen valmistelijat olivatkin ottaneet realistisesti nämä ehdot esille kaupunginhallitukselle asiaa esitellessään.

Kierikki ja sen kehittäminen on tärkeää. Sen lisäksi Oulussa on monia muita upeita, valmiita luonto- ja kulttuurikohteita. Esimerkiksi Turkansaari. Jos ja kun museo Ouluun saadaan, voimme kehittää siitä monipaikkaisen kokonaisuuden, joita nämä muut kehitettävät satelliittikohteet täydentävät. Tämä on nähtävä hakemuksen vahvuutena. Museon sijaitessa keskeisellä paikalla hotellien ja luontaisten, ulkomaalaistenkin, matkailijavirtojen äärellä, olisi tästä keskuksesta helppo tehdä erilaisia teema- ja päiväretkiä mainitsemiini kohteisiin. Sijainti voisi olla vaikka kauppatorilla, joka nykyisellään on suuren osan vuodesta vajaakäytöllä. Pysäköintipaikkoja kehittämällä, nykyinen parkkialue tarjoaa hyvän alueen. Paikka toisi myös kaivattua merellisyyttä Oulun matkailuun, sijaitessaan meren äärellä.

Hotellit ja matkailupalveluyritykset voisivat järjestää museon kanssa yhteistyössä erilaisia teemapaketteja erämatkailun ympärille. Niin Kierikkiin kuin muihinkin kohteisiin. Revontulet, lohenkalastus, linturetket, porotalous, merimelonta jne. Näistä vierailija voisi itse räätälöidä paketin omien mielenkiintojensa mukaan. Tämänkaltainen toiminta lisäisi Oulun seudun yleismatkailua, vetovoimaisuutta, sekä kehittäisi aluetaloutta.

Itse museon pääpaikkana sijaitseva rakennus voisi olla se WAU- efekti, joka Oulusta puuttuu. Korkeatasoinen ja näyttävä arkkitehtuurinen kohde, Pohjois- Suomen Amos Rex, jota jo itsessään tullaan katsomaan. Luontoteemaan sopivalla tavalla, se rakennettaisiin luonnollisesti puusta.

Pääasia nyt on, että meillä oululaisilla on yhteinen tahtotila tämän hankkeen saamiseksi. Loppuun voi todeta kalastajien sanoin, että ”Isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan!”


Jorma Leskelä
kaupunginvaltuutettu (Kesk.)
Oulu

Julkaistu Kalevassa 26.1.2021

Tu­lo-on­gel­ma kuriin kaa­voit­ta­mal­la – Oulussa on useita ase­ma­kaa­vo­ja, jotka ovat vii­py­neet val­mis­te­lus­sa jopa vuo­si­kym­me­niä

Oulun kaupungin talous on huonossa jamassa, se tiedetään. Menot ovat kohtuulliset, mutta tuloja on vuosi toisensa jälkeen liian vähän. Tarkemmin sanottuna veronmaksajia on liian vähän: niin ihmisiä kuin yrityksiäkin. Vetovoima, pitovoima, veroprosentti, palvelut, hintataso – kaikki nämä vaikuttavat siihen, minkälaisia palveluita Oululla on varaa tarjota lähitulevaisuudessa.

Oulun pitkän aikavälin kasvuennuste ei näytä ruusuiselta. Joudumme todella tekemään töitä sen eteen, että kaupunki on houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi ja yrityksen perustamiseen. Kaikista tärkein asia Oulun houkuttelevuuden lisäämiseksi ovat peruspalvelut. Se tarkoittaa, että liikenne pelaa, lääkäriin pääsee, koulussa opitaan ja että kaavoitus on sujuvaa.

Oulussa on useita asemakaavoja, jotka ovat viipyneet valmistelussa jopa vuosikymmeniä (Kaleva 24.11.2020). Käytännössä se tarkoittaa, että alueen kehittyminen on jäissä ja alueen elinvoima hiipuu. Samalla useat yrittäjät eivät saa apua yritystonttien hankintaan, ja päätyvät perustamaan yrityksensä muualle. Myös kaavoitus on kunnan palvelua, jonka ongelmat heijastuvat suoraan Oulun kaupungin tuloihin.

Kaavoituksen resurssipula riepottelee palvelun tarpeessa olevia. Missä viipyy korjausliike? Panostukset kaavoituksen resursseihin ja yhteistyön kehittämiseen yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden ja esimerkiksi Business Oulun tai sivistys- ja kulttuuripalveluiden välillä maksaisivat itsensä takaisin lisääntyvinä verotuloina ja kaupunkilaisten lisääntyvänä hyvinvointina.

Tuija Patana
arkkitehti, Oulun Keskustan puheenjohtaja

Raimo Hämeenniemi
yhdyskuntalautakunnan jäsen (kesk.)
joukkoliikennejaoston puheenjohtaja

Julkaistu Kalevassa 26.1.2021

Oulun omakotitalokaavoitus vetovoimatekijäksi

Oulussa kannattaa lisätä omakotitalotonttitarjontaa ja olemassa olevien omakotitonttien tarjonnan  markkinointia. Koronankin vaikutuksesta omakoti- ja vapaa-ajan tonttien tarvitsevien määrät ovat  nousussa. Omakotitonttien luovutustavoite tälle vuodelle on 120 kpl. Tulijoita on myös esimerkiksi  Oulunsaloon ja Yli-Iihin; onko meillä varaa menettää potentiaalisia veronmaksajia puuttuvien  tonttien vuoksi? Jos lisävoimaa tarvitaan kaavoitukseen ja lupien käsittelyyn, kannattaa mallia ottaa  Kuusamosta: siellä uusia rakennuslupien hurjan kasvun johdosta on palkattu lisätyövoimaa. Jo nyt on nähtävissä mielikuvien maaseudusta muuttuvan aiempaa monipuolisemmiksi. Oulu  tarjoaa luontokaupungin rauhallisuuden ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskuskaupungin  palvelut. Koronan haasteita on paljon, mutta tarttukaamme myös sen synnyttämiin  mahdollisuuksiin. Kuvituskuva. Lähde linkissä: https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/omakotitontit

Merja Paloniemi, Oulu

Julkaistu Kalevassa  12.1.2021

Opetustoimen säästöt kohdentuvat väärin

Monet kunnat ovat tiukan talouskuurin kourissa, niin Oulukin. Säästöjä haetaan yhä tiheämmällä kammalla ja juustohöylä viuhuu kaikilla sektoreilla. Allekirjoittaneet ja keskustalaiset päättäjät ovat säästöjen evästyskeskusteluissa tuoneet esille vaateen, ettei sivistys- ja kulttuuripalveluiden (SiKun) säästöjä saa kohdentaa koulujen arkipäivän työhön. Säästötoimenpiteitä on tehty jo niin useana vuonna, että se vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin. Nyt asetettu miljoonan euron säästötavoite on vaadittu kohdistettavan kokonaisuudessaan SiKun henkilöstömenoihin, joka kouluilla toteutettuna tarkoittaa opettajien ja ohjaajien vähentämistä sekä opetusryhmäkokojen kasvattamista. Käytännössä leikkaukset tulee aloittaa kesken kuluvaa lukuvuotta.

Opettajakunnan vahva viesti niin poliitikoille kuin viranhaltijoille on, että perustehtävän hoitamiseen on yhä vähemmän resurssia ja aikaa. Enenevässä määrin erilaiset projektit työllistävät opettajia. Tästä johtuen oppilaan ja opettajan rajapinnassa tapahtuva opetus ja oppiminen vähenee. Opetusryhmät suurenevat ja ovat entistä heterogeenisempiä. Keskittyminen opiskeluun on yhä useammalle oppilaalle vaikeaa. Älylaitteet kiinnostavat siinä määrin, että oppilaiden nukkuminen vähenee, puhelin polttelee taskussa tunninkin aikana ja häiriökäyttäytyminen lisääntyy. Lisäksi moni muukin tekijä vaikuttaa oppilaiden jaksamiseen ja keskittymiskykyyn. Tämän myötä opettajan työn vaativuus lisääntyy, kuten myös työmäärä.

Edellä kuvattujen olosuhteiden lisäksi myös vallitseva koronatilanne on tuonut omat haasteensa koulumaailmaan. Suunnitellut säästötoimet vähentäisivät lasten ja nuorten opetukseen käytettäviä resursseja entisestään. Perustehtävän hoitaminen on tärkeintä. Tämä tarkoittaa, että oppilaan tulee saada riittävä määrä laadukasta opetusta ja ohjausta, välillä jopa henkilökohtaista huomiota koulun aikuiselta.

Kuntaliitoksen jälkeen hallinnon väki lisääntyi. Ketään ei irtisanottu, eikä ole irtisanottu edelleenkään. SiKun hallinnon tehtäviä ja henkilöstön määrää tulee tarkastella kriittisesti. Mitkä ovat välttämättömiä/tärkeitä toimintoja, jotta perustehtävä, laadukas opettaminen ja oppiminen, kouluissa on mahdollista? Esimerkkinä voimme mainita, että Kiimingin itsenäisen kunnan aikana koulupuolen hallinnon henkilömäärä oli 3 henkilöä noin 2200:aa oppilasta kohden. Tämä tarkoittaisi Oulun 26 200 oppilaaseen suhteutettuna ainoastaan 36 hallinnon henkilöä. Määrä tällä hetkellä on kuitenkin lähes 130.

Aika on tietenkin hieman toinen, mutta allekirjoittaneiden mielestä hallinnon henkilöstön määrä on ylimitoitettu ja vaatii rohkeaa tarkastelua ja päättäjien puuttumista asiaan. Vertailun vuoksi mainittakoon, että SiKussa työskentelee ylimmissä johtotehtävissä 13 henkilöä, kun taas kaikkien kaupungin asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavassa Hyvinvointipalveluissa on ylimmässä johdossa 4 henkilöä. Hallinnon ja tukipalveluiden tehtävä on ensisijaisesti mahdollistaa laadukas perustyö kouluissa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaikki se, mikä ei suoraan liity laadukkaan opetuksen järjestämiseen vaatii kriittistä tarkastelua.

Useista yrityksistä huolimatta muut valtuustopuolueet eivät ole rohjenneet tarttua kanssamme asian hoitamiseen. Toivottavasti uudet valtuutetut uskaltavat puuttua tähän kipeään kysymykseen oppilaiden edun nimissä. Asian hoitamiseen tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Me olemme siihen valmiita.

Keskustan kaupunginvaltuutetut
Eeva-Maria Parkkinen, erityisopettaja
Sirpa Tikkala, luokanopettaja

Julkaistu Kalevassa 22.1.2021

Ikä­ih­mi­set an­sait­se­vat laa­du­kas­ta tukea ja hoitoa elä­män­kaa­ren­sa loppuun saakka

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa suunnitelman ikääntyneen väestön tueksi. Oulun kaupungilla tulee olla lain 5 pykälän mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi, jota myös toteutetaan päätöksenteossa. Suunnitelman kuuluu olla osa kaupungin strategista suunnittelua, jonka hyväksyy valtuusto ja joka tarkistetaaan valtuustokausittain. Kaupunginhallituksella, -valtuustolla ja hyvinvointilautakunnalla on oltava riittävä käsitys ikääntyvän väestön todellisista palvelutarpeista. 

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn suunnitelmassa on mm. arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua, sekä ikääntyneen väestön palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa on määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Lisäksi on määriteltävä toimenpiteet, voimavarat ja eri toimialat, jotka vastaavat em. kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta.

Oulun kaupungin sairastavuus- ja kansantauti-indeksit ovat korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kaikki ikäihmiset eivät pärjää kotihoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa elämänsä loppuvaiheessa ja tulemme tarvitsemaan ympärivuorokautista laitoshoitoa ikääntyvän väestön tueksi. Laitoshoidon rinnalla suosittelemme perhehoitoa kevyempänä hoitomuotona, sekä omaishoitajien vapaiden mahdollistamiseksi.

Vanhuspalvelulain velvoittaman suunnitelman tulee ohjata ikäihmisten palveluja. Ikäihmiset ansaitsevat laadukasta tukea ja hoitoa elämänkaarensa loppuun saakka.

Susanna Kisner, Hyvinvointilautakunnan jäsen

Anneli Näppä, Hyvinvointilautakunnan jäsen

Julkaistu Kalevassa 19.1.2021

Reetta Junttila Oulun Keskustan vaalikoordinaattoriksi

Oulun Keskustan kunnallisjärjestön hallitus on kokouksessaan 17.12.2020 valinnut järjestön vaalikoordinaattoriksi Reetta Junttilan. Oulusta kotoisin olevalla Junttilalla on pitkä ja monipuolinen kokemus Keskustan järjestöissä toimimisesta. ”Odotan innolla, että pääsen tekemään vaalikoordinaattorin töitä synnyinkaupunkini keskustalaisille ehdokkaille. Tiedän, että tästä porukasta löytyy innovatiivisuutta ja yhteistyökykyä kehittää Oulua entistä paremmaksi.” Junttila kertoo.

Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuija Patana ja vaalipäällikkö Eero Pernu iloitsevat uudesta työntekijästä: “Saamme Reetasta sydämellisen ja taitavan työntekijän, joka auttaa kunnallisjärjestön vaalityön päivittäisessä tekemisessä. Käsipareja todella tarvitaan, kun vaalit lähestyvät.” Junttilan työtehtäviin kuuluvat perinteinen ja digitaalinen tapahtumanjärjestäminen, ehdokkaiden kontaktointi ja tiedottaminen sekä kuntavaaleihin liittyvä viestintä.

Junttila aloittaa työtehtävässä 11.1.2021.

Lisätietoja:
Tuija Patana, Oulun Keskustan puheenjohtaja
p. 0400 613 096
tuija.patana@gmail.com

Valtuustoaloite: Erä- ja luontokulttuurimuseo Kierikkiin

Esitämme, että Oulun kaupunki ilmoittaa kiinnostuksensa ja laatii hakemuksen Suomeen suunniteltavaan Erä- ja luontokulttuurimuseoon.
Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ovat käynnistäneet maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä museoviraston tukemana vuoden 2020 alussa hankkeen valtakunnallisen luonnon virkistyskäyttömuotoja yhdistävän uuden museon aikaansaamiseksi. Museon tarkoituksena on olla keskus, jossa voi kokea mitä ovat luonnon virkistyskäyttö ja kestävä hyödyntäminen.
Tavoitteena on 100 000 kävijää vuodessa ja viiden miljoonan euron vuotuiset aluetaloudelliset vaikutukset.
Museon sijaintipaikkakuntaa ei ole ennalta määritelty ja paras vaihtoehto etsitään osuvinta kumppanuusmallia tarjoavien ehdokkaiden joukosta. Uudella museolla tulee olemaan tärkeä rooli Suomen maakuvassa ja sijaintialueen imagon luomisessa, aluetalouden vaikuttajana, sekä kansainvälisesti merkittävänä kulttuurikohteena.
Katsomme, että Oululla on tarjota hankkeeseen vaadittaviin edellytyksiin hyvä kohde, Yli- Iin Kierikkikeskus. Kierikki on jo nykyisellään hyvän rakennetun infran piirissä oleva merkittävä kulttuurikohde ja kohdetta edelleen kehittämällä, voimme saada Ouluun hankkeessa esitetyn kaltaisen vierailukohteen ja -kokemuksen.
Nykyaikaisen museon esitystekniikassa hyödynnetään paljon virtuaalitekniikkaa. Alueellamme on tätä tarkoitusta varten valmiina vahva peliteollisuusklusteri, jonka osaamista voidaan hyödyntää perustettavassa museossa.
Hanke sopii myös erinomaisesti Oulussa meneillään olevaan Kulttuuripääkaupunki2026- hankkeeseen monipuolistaen sitä, ja kehittää pohjoista aluettamme.
Hakemus voidaan tehdä myös yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan liiton kanssa.
Koska hankkeen hakuaika päättyy jo tammikuun lopussa 2021, edellytämme että hakemuksen valmistelu käynnistetään välittömästi.

Lisätietoja hankkeesta https://www.eraluontomuseo.fi

Keskustan valtuustoryhmä.

7.12.2020