Kannanotot

Toisten kunnioittaminen

Viime aikaiset valtuustonkokoukset ovat saaneet suurta huomiota osakseen. Kokouksen kulkuun ovat ottaneet kantaa sekä yksittäiset henkilöt että valtakunnan tiedotusvälineet ja viimeisempien käänteiden mukaan poliisikin tutkii asiaa ja hyvä niin. Videotallenteista voidaan tarkistaa mitä tapahtui tai sanottiin. Tallenteista väännetään jos jonkin moista materiaalia kuten olemme huomanneet, valitettavasti!

Olen seurannut politiikka tiiviisti useiden vuosikymmenten ajan, joista eri luottamistoimissa alun neljävuosikymmentä. Tuosta ajasta olen ollut Oulun kaupunginvaltuustossa kohta kahdeksan vuotta, kiitos siitä teille jotka ovat luottamuksen antaneet.

Olen harmikseni kuten monet muutkin joutuneet toteamaan, että päätöksenteon kulttuuri on oleellisesti muuttunut.  Ymmärrän, että politiikassa on ideologisia eroja eri ryhmien välillä ja jopa ryhmien sisälläkin, joka tietenkin on ymmärrettävää ja sallittua. Sallittua on myös sanan vapaus mutta asiaton käyttäytyminen, toisten parjaaminen, toisten mielipiteiden väheksymien tai jopa mollaaminen ei ole soveliasta, ei sallittua eikä myöskään missään nimessä hyvien käytöstapojen mukaista. Toivottavasti emme ota mallia herra Trumpista niin kuin valitettavasti näyttää.

Olemme kuluvan vuoden aikana nähneet ja kuulleet Oulussa esiteltyjä monenlaisia hankkeita sekä suunnitelmia tulevien vuosien jopa vuosikymmeniä kestäviäkin, joiden tavoitteena on luoda hyvinvointia ja kehitystä alueellemme. On hyvä, että näitä hankkeita pohditaan ja selvitetään. Selvitysten valmistuttua on aika tehdä päätöksiä niiden toteuttamisesta kun faktat ovat tiedossa, niin taloudelliset kuin toiminnallisetkin jossa huomioidaan Oulun ja koko Pohjois-Suomen tarve ja kehitys. Kunnan ja tässä tapauksessa kaupungin on oltava mahdollistaja, joka etsii yhdessä eriosapuolten kanssa parhaat mahdolliset ratkaisut alueen ja kuntalaisten hyväksi.

Talousarvion  2021 ja taloussuunnitelman 2022-2023  käsittely on tämän kirjoituksen julkaistaessa vielä kesken. Valtuusto on pitänyt niin sanotun puhekokouksen 30.1 jossa valtuutetut tekivät kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poikkeavia esityksiä ja teksti lisäyksiä.  Kuten tiedämme Oulunkin taloudessa on haasteita jotka edellyttävät menojen karsimista vaikka se niin pahalta tuntuukin.

Suuren huomion on saanut Teatteria koskeva säästöesitys 500000€ johon kaupunginhallitus päätyi äänestyksen jälkeen.  Tiedämme kuinka tärkeä osa kulttuurilla on ihmisten arkiseen jaksamiseen ja siksi  huoli Teatteriin kohdistuvista säästöistä on aiheellinen. On kuitenkin tärkeä muistaa, kuinka säästöjä on haettu ja haetaan joka sektorilta mm. palveluverkko päätöksessä taannoin karsittiin lääkäri ja hammaslääkäripalveluista eli toimipisteitä, vastaanottoja siirrettiin jopa useiden kymmenien kilometrien etäisyydelle. Säästöjä on haettu myös kouluverkosta ja yksityistietkään eivät ole jääneet osattomaksi. Todennäköisesti Oululisästä nyt joudutaan luopumaan säästösyistä, muutamia säästökohteita mainitakseni.  Eli tehdyt säästöpäätökset ovat valitettavasti lisänneet yksittäisten ihmisten taloudellista taakkaa puhumattakaan Oulu-lisästä joka kohdistuu lapsiperheisiin.

Onneksi Teatteria koskevassa asiassa tuli mielestäni siedettävä 150000€ säästöesitys, joka sekin on kova tässä ajassa ja olosuhteissa. Toivottavasti löydämme mahdollisimman laajan valtuutettujen joukon tässäkin yhteisessä asiassa. Se että säästöjä joudutaan tekemään kulttuuripuolelle ei tee säästöjä hakevista ja kannattajista kulttuurivastaisia niin kuin olen kuullut joidenkin väittävän!

Uskon että yhdessä pohtien, -sopien ja toisiamme kunnioittaen löydämme parhaat lopputulokset.

Meitä sillan rakentajia tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Risto Päkkilä

Oulun kaupunginvaltuutettu

Keskusta

Oulun kouluihin saatava vegaaniruoka takaisin

Syyslukukauden alusta Oulun kaupunki lopetti vegaaniruoan tarjoamisen lukioissa taloudellisista syistä. Syyksi on ilmoitettu liian suuret kustannukset ruoka-annosta kohden, koska vegaaniruokailuun oli ilmoittautunut 120 opiskelijaa. Kasvisruokailijoita on huomattavasti suurempi määrä. Nyt tilanne on kestämätön, ja vegaanit joutuvat kääntymään omien eväiden, kauppojen ja ravintoloiden tarjontaan.

Vegaaniruoka on saatava takaisin tarjolle. Annoskohtaisia kustannuksia on mahdollista pienentää muuttamalla kasvisruoka täysin vegaaniseksi, jolloin tehtyjen annosten määrä kasvaa merkittävästi. Useimmille kasvissyöjille tämä muutos varmasti kelpaa.

Vegaaniruoan lisäämiselle on monia hyviä syitä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, terveystietoisuus, eläinten oikeudet ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kannustavat valitsemaan vegaaniruoan.

Vegaaniruoan tarjoaminen auttaa Oulua saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa. Samalla tuetaan nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Pekka Huhtala

Oulun Keskustanuorten puheenjohtaja

13.9.2020

Tuloja vai leikkauksia?

Ruska on alkanut ilmestyä meidänkin pihapuihimme. Puolukat kypsyvät ja mustikat ovat jo pakastimessa.  Ensimmäiset kuurat on saanut rapata auton ikkunoista.  Se on varma merkki siitä, että on syksy.

Tämän syyskauden ensimmäinen valtuuston kokous Oulussa oli maanantaina. Maskit kasvoilla, kädet desinfioituina ja turvavälejä pitäen kuulimme mm. ajankohtaisista talousluvuista.  Vaikka Oulu on toistaiseksi selvinnyt ilman syömävelan ottoa, ei sekään ole enää kaukana.  Nyt olisi korkea aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja miettiä, mihin rahaa käytetään, mistä voidaan säästää ja ennen kaikkea; mistä saataisiin lisätuloja.  Perlaconin keväällä julkistaman selvityksen mukaan Oulun suurin ongelma eivät niinkään ole isot menot vaan ennemminkin pienet tulot.  Palvelut Oulussa tuotetaan muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna suhteellisen edullisesti.

Tulojen löytäminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.Tuloja kaupungille tulee verojen lisäksi erilaisista maksuista, mm. rakennusluvista, päivähoitomaksuista, pysäköinnistä, joukkoliikenteestä jne.  Monia taksoja korotettiin jo kesken vuoden Perlaconin esitysten mukaisesti.  Nämä eurot ovat kuitenkin suoraan pois meidän, asukkaiden ostovoimasta, aivan samoin kuin veronkorotukset.  Tulojen lisäämiseksi tärkeintä olisi saada alueellemme uusia työpaikkoja.   Uusien työpaikkojen luominen on Oulussa Business Oulun ydintehtävä.  Tämän vuoden talousarviossa kaupungin avustus Business Oululle on n. 41,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut, että sillä saataisiin luotua edellytyksiä yrittämiselle ja uusia työpaikkoja, sitä kuuluisaa veto- ja pitovoimaa ja sitä kautta elinvoimaa.  Onko rahalle saatu vastinetta? En ole siitä aivan vakuuttunut.  

Maanantain valtuustossa meille kerrottiin myös Oulu 2026 – kulttuuripääkaupunkihankkeesta. Kustannusarvio sille on “vain n. 20 miljoonaa euroa”.  Laskennallisesti sillä uskotaan saatavan moninkertaisesti euroja alueelle, lisääntyvien matkailijavirtojen myötä. Tulot ovat kyllä tarpeen, sitä en kiistä.  On kuitenkin vaarallista sanoa kulttuurihankkeeseen käytettävän “vain 20 miljoonaa”, kun samaan aikaan ollaan sulkemassa kouluja,  joista laskelmissa saatu säästö on muutamia kymmeniä tuhansia euroja / vuosi.   On ymmärrettävää, että kouluverkkoa pitää tarkastella, kun lapsimäärät vähenevät.  Kaupunki voi kuitenkin kaavoituksella vaikuttaa siihen, mitkä alueet saavat lisää asukkaita, mitkä kuihtuvat.  Olemme saaneet lukea, että Covidin myötä yhä useampi haluaa asua maalla.  Tämä on Oulussa mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää.  Tonttitarjontaa tulisi lisätä siellä, missä kouluihin sopii.  Itse toivon, että Oulussa olisi tarjolla asumisen paikkoja  niin tiiviistä keskustasta kuin väljältä maaseudulta. “Kaavoitetaan ketterästi, kuntalaisia kuunnellen ja kouluverkkoa katsellen” olisi hyvä ohjenuora kaupunkisuunnittelun perustaksi. Sillä voitaisiin houkutella Ouluun uusia asukkaita, saataisiin lisättyä Oulun vetovoimaa – ja samalla elinvoimaa.

Sirpa Tikkala

Kaupunginvaltuutettu, Keskusta

10.9.2020

Poliisiaseman paikka on kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä – muutto vaikuttaisi väistämättä poliisin näkyvyyteen Oulun keskustan alueella

Oulun yliopiston muuttoaikeista on uutisoitu ja keskusteltu viime aikoina näyttävästi. Sen sijaan Oulun poliisilaitoksen pääpoliisiaseman sijoituspaikka Oulun kaupungissa ei ole saanut vastaavaa huomiota osakseen. Syytä kuitenkin olisi, sillä poliisilaitoksen sijainnilla on merkittävä vaikutus kaupunkilaisten elämään ja turvallisuuteen.

Poliisi on toiminut Oulussa viime vuodet hajautettuna useisiin eri väistötiloihin sisäilmaongelmien takia. Uutta poliisiasemaa ollaan nyt sijoittamassa hankalien kulkuyhteyksien päähän kaatopaikan taakse Ruskonselkään, 11 kilometrin ja 16 minuutin päähän kaupungin keskustasta.

Ymmärtääkseni merkittävänä syynä sivuun siirtymiselle on haaveilu turvakampuksesta, eli poliisiaseman ja vankilan yhteen naittamisesta. Onko siitä saatavat hyödyt ja synergia niin suuria, että kaikki etäälle siirtymisen negatiiviset vaikutukset ollaan valmiita hyväksymään?

Muutto vaikuttaisi väistämättä poliisin näkyvyyteen keskustan alueella. Hyvällä syyllä voi myös pohtia, mikä vaikutus muutolla olisi hälytystehtävien toimintavalmiusaikoihin tapahtuma- ja väkirikkaalla kaupunkialueella? Näistä ja muista siirron vaikutuksista on syytä tehdä laajat vaikutusarvioinnit ja punnita tarkkaan myös vaihtoehto poliisiaseman sijoittamisesta yksinään kaupunkialueelle.

Poliisina ja kaupunginvaltuutettuna katson, että poliisiaseman paikka on kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Toivon kaupungin luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten perehtyvän tilanteeseen huolella ja käyvän keskustelua aiheesta.

Mielelläni näkisin myös poliisilaitoksen näkemyksiä asiassa. Siirron vaikutus olisi merkittävin nimenomaan Oulun kaupungille ja sen asukkaille.

Lauri Nikula

kaupunginvaltuutettu (kesk.)

sivistys- ja kulttuurilautakunta, vpj.

Oulu

9.9.2020

Risto Päkkilä: Rohkeutta, Uskallusta ja Halua

Yhä useammin kuulemme käytettävän ilmaisua ”uusi normaali”. Tässä ajassa ja tilanteessa meidän kaikkien on opeteltava uusia toiminta tapoja ja käyttäytymistä elämässämme, siis uutta normaalia.  Maailma on muuttunut todennäköisesti pidemmäksi aikaa ehkä pysyvästi.

Korona on siis muuttanut tai muuttaa meidän toiminta tapojamme ehkäpä ja toivottavasti myös ajatus maailmaamme. Olemme eri tiedotusvälineiden ja tahojen kautta kuulleet kuinka yhä useampi on suunnannut katseensa ”väljemmille vesille” maaseudulle. Maaseudulla talo kauppoja on tehty ennätys tahtiin, jossakin päin on kysyntä ylittänyt tarjonnan.  Onkohan sama trendi näkyvissä Oulun seudulla ja halutaanko sitä hyödyntää?

Talousarvion 2021 laadinta on käynnissä. Käymme keskustelua siitä, miten saamme kaupungin talouden tasapainoon. Perlacon on tilatun työnsä tehnyt, ehdotuksensa julkaissut ja nyt olisi selvitystyön pohjalta toimeenpanon aika. Keinovalikoima selvityksessä on laaja mutta mitä keinoja käytetään?  Liipasimella on muun muassa myös kolme koulua, joiden kohtalo ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Ihmisillä on huoli omista asuinalueistaan, lasten koulupaikasta ja heidän turvallisuudestaan. Usein meille valtuutetuille esitetään kysymyksiä.  Miksi juuri meidän koulu? Miten tähän on tultu? Onko yhdyskunta suunnittelussa vikaa, eikö kaavoitus toimi vai eikö maanomistajat luovuta maata rakennus paikoiksi vai eikö meillä anneta rakennuslupia alueille jossa kaivattaisiin asukkaita jotta koulut ja eri palvelut säilyisivät. Esitetyt kysymykset ovat aiheellisia ja osassa on jopa totuuden siemen.

Olisiko nyt viimein aika ryhtyä hyödyntämään Oulun maaseutu alueita muuhunkin kuin energiatuotantoon ja hiekkakankaiden siirtämiseen.  Onko meillä rohkeutta näkyvästi markkinoida maaseutu- ja maaseutumaisia alueita ihmisille asuinpaikaksi.  Asuinpaikaksi ihmisille jotka haluavat asua väljemmin, harrasta luonnossa liikkumista, marjastusta, metsästystä tai vaikkapa hoitaa kanoja omalla maallaan, kasvattaa perunaa, tomaatteja ja yrttejä tai olla vain lähellä luontoa. Uskalletaanko laatia ja toteuttaa rohkeasti kyläkaavoja joissa yhteisöllisyys ja toisten auttaminen on luontaista. Haluammeko me turvata pienempienkin koulujen ja maaseutualueiden olemassa olo. Onko meillä yhteinen näkemys siitä, että myös maaseutu alueet tarvitsevat edes siedettävästi toimivat palvelut joukkoliikenteestä puhumattakaan. Vähin tavoite on, että oppilaat ja opiskelijat pääsevät joukkoliikenteellä opinahjoihinsa ilman monen tunnin odotuksia. Itse olen ollut ja olen edelleen valmis kehittämään koko aluettamme.

Maaseudun kehittäminen ja kehitys ei estä ydinkaupungin kehitystä ja kehittymistä kunhan meillä on rohkeutta, uskallusta ja yhteistä halua.

Risto Päkkilä

Kaupunginvaltuutettu

Keskusta

7.9.2020

Valtuustoaloite: Monipuolisen asumisympäristön kehittäminen

Tuoreiden tutkimusten mukaan monipaikkaisuus ja maalle muutto ovat kasvaneet mittavasti viimeisen vuoden aikana. Kiinnostus tulevaisuudessa maaseutumaiseen asumiseen on tutkimusten mukaan jo yli miljoonalla suomalaisella. Tästä uudesta trendistä puhuvat nyt tulevaisuuden- ja muuttoliiketutkijatkin.

Oulun kaupunkistrategian ja voimassa olevan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti Oulussakin halutaan mahdollistaa monipuolista asumista ja pitää myös kylät elävinä. Huomioiden tämän Oulun strategisen linjauksen ja maaseutumaisen asumisen muutostrendin myös kaupunkiseutujen kasvavana vetovoimatekijänä Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Oulun kaupunkiin laaditaan osana uuden Oulun kehitystä yhdessä alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa tulevan asuntorakentamisen ja palveluverkon huomioivat suunnitelmat, joiden pohjalle voidaan laatia kevyemmällä prosessilla esim. kyläkaavoja. Suunnitelmissa hyödynnetään muiden kaupunkiseutujen kokemuksia monipaikkaisuudesta, asuinalueiden kehittämisestä ja kyläkaavoituksesta.

Keskustan Oulun valtuustoryhmä 7.9.2020

Tuiran Keskusta – kannanotto 4.6.

Keskustapuolueen Tuiran paikallisyhdistys vuosikokouksessaan 4.6. otti kielteisen kannan Oulun yliopiston hallituksen 28.4. tekemään linjaukseen, jossa yliopisto siirtyisi kaupungin keskustaan.
Keskikaupungin ja Linnanmaan välille rakennetaan juuri uusia ajokaistoja ja risteysratkaisuja, jolloin nopeampi ja joustavampi liikenne on mahdollista. Toimenpide on välttämätön, koska syksyllä kampusalueelle siirtyy 5 500 opiskelijaa Oamkista.
Yliopistolla on tehty muutostöitä yli 30 miljoonan euron edestä ja tie- ja katutöiden kustannukset ovat myös mittavat. Linnanmaa ja sen kyljessä toimiva Teknologiakylä ovat loistava esimerkki korkean teknologian yhteistyöstä.
Oulun kaupunki kehittyy koko ajan ja keskusta kasvaa juuri Linnanmaan suuntaan voimakkaasti, ja tulevina vuosiin on suunnitteilla myös raitiovaunuliikenne keskustan ja yliopiston välillä. Kaupunkisuunnittelun kannalta yliopiston hallituksen linjaus hidastaa Raksilan alueen jo melko valmista suunnitelmaa.


MAURI MOILANEN puheenjohtaja Keskustan Tuiran paikallisyhdistys

Virtaavien vesien omistus

Kalevan (14.6.) haastattelussa Hannele Pokka kertoo, että hänen ollessaan pieni kotona isovanhemmat ja kyläläiset puhuivat vääryyksistä, joita he olivat kokeneet Kemijoen valjastamisen yhteydessä. Hän sivuaa myös koskiensuojelulakia, joka säädettiin 2011.

Tuolla lailla saatiin suojeltua esimerkiksi meidän alueelta vielä vapaana olevat Kiiminki- ja Simojoen kosket. Lain tarkoitus on, että taataan koskien koskemattomuus.

Aikoinaan aloitettu vesirakentaminen on sinänsä ollut Suomelle erittäin tärkeä kansantalouden ja kehityksen suhteen, sitä ei käy lainkaan kiistäminen. Viime vuosisadan puolivälissä sädetty voimalaitoslaki antaa voimayhtiöille täydellisen omistusoikeuden jokaiseen vesilitraan niissä jokiuomissa, joissa voimalaitoksia on.

Viimeisen vuoden aikana Kalevassa on ollut useita mielipidekirjoituksia Oulu- ja Iijoen vaelluskalojen nousumahdollisuuksista jokiin. Miljoonien investoinnit ja suunnitelmat, joihin myös jokialueen kunnat velvoitetaan osallistumaan, eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Iijoen osalta voimayhtiö ei ole halukas luovuttamaan vettä vanhoihin jokiuomiin, jotka toimisivat oivallisina kalateinä ja vaelluskalojen lisääntymisalueina. Vettä tarvittaisiin arviolta 5-10 kuutiota sekunnissa, jolloin saataisiin vanhat jokiuomat pelastamaan nousukalan. Tämä toisi alueelle myös merkittäviä virkistyskäyttöarvoja. Keskivirtaama Iijoessa on yli 300 kuutiota sekunnissa.

Uusia energiamuotoja on syntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, joten olisiko nyt aika miettiä uusiksi voimayhtiöiden yksinvaltaa virtaaviin vesiin, joita nyt pidetään vain voimalaitosvesinä.

Eeva-Maria Parkkinen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Pentti Marttila-Tornio
Kiiminkijoen kalatalousalueen pj.

Muuttaako korona aluekehitystä?

Poikkeusolojen vallitessa maassamme moni on viettänyt entistä enemmän aikaa kotonaan. Kodista on tullut monelle koulu, päiväkoti, karanteeni- ja työpaikka etätöiden lisääntyessä.Virustilanteen johdosta on myös siirrytty maalle, alueille jotka koetaan viihtyisämmiksi, väljemmiksi ja turvallisemmiksi. On pohdittu, miten hyvin viihdytään nykyisessä asunnossa ja onko kodin rooli muuttunut. Voimmeko esimerkiksi nauttia puhtaasta luonnosta, rauhallisuudesta ja väljyydestä työpäivän jälkeen nykyisessä asuinpaikassa?Tämä kausi- taikka monipaikkainen asuminen on lisännyt suosiotaan, eikä se suomalaisessa yhteiskunnassa ole pelkästään varakkaiden yksinoikeus.
Kriisin yksi seuraus siis on ollut se, että kodin ja asuinpaikan merkitys on kasvanut. On myös yleisesti pohdittu, että muuttaako tämä aluekehityksen suuntaa, pois keskittävästä metropoliajattelusta. Otan tästä kolme esimerkkiä:
Ehkä ensimmäisen kerran finanssikriisin jälkeen valinnoissa painottuvat luontoon, lähipalveluihin, turvallisuuteen, terveyteen ja niiden saatavuuteen liittyvät asiat”.Alue- ja väestötutkija Timo Aro, HS 12.4.2020
Koronakriisi on osoittanut meille kaupunkiasumisen haavoittuvuuden: kaupungin hyödyiksi katsotut asiat kääntyvät itseään vastaan pandemian aikana. Eristämistoimenpiteinä toteutettujen palvelujen sulkemisen jälkeen kiinni oleva kaupunki menettää suuren osan vetovoimastaan. Sen sijaan omavaraisempi, tilava, luonnonläheinen arki maaseudulla saa uudenlaista vetovoimaa”.Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogi, 8.4.2020
”Mutta varmasti asumiseen, asuinympäristöön ja vapaa-ajanviettoon liittyvät laadulliset ominaisuudet nousevat vahvemmin esiin. Samoin voidaan nähdä pikkukaupunkien renessanssi, mikä nousee ehkä vahvemmin kuin olisi tapahtunut ilman koronakriisiä.”Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara HS 12.4.2020

Toistan ehkä itseäni, mutta sanonpa sen jälleen. Oululla on tähän kaikkeen loistavat mahdollisuudet. Olemme monien (asuin)mahdollisuuksien kaupunki.
Olemme suuri maakuntakeskus, jossa on elämää sykkivä sydän hyvine palveluineen, koulutusmahdollisuuksineen ja tapahtumineen. Meillä on myös laadukkaita ja väljiä asuinalueita, joissa on tarjolla sujuva arki ja puhdas lähiluonto.Hyödynnetään tämä tarjolla oleva ”momentum” nyt.
Lopuksi muutama ajatus taloudesta. Oulu, kuten kaikki muutkin kunnat ja kaupungit Suomessa, on taloudellisten haasteiden edessä. Tässä yhteydessä olisi syytä karsia ylimääräisiä kuluja pois rasittamasta kaupungin taloutta. Lähdetään rahoittamisessa liikkeelle ihan tarvehierarkian mukaisesti jokapäiväisistä, pakollisista asioista ja tarpeista. Sitten kun pääsemme taas tilanteeseen, joka mahdollistaa ”kakun kuorrutuksen”, tehdään sitä harkiten. Eli kun ylimääräisiin menoihin ei ole varaa, on käytettävä harkintaa mihin niukkenevat verovarat käytetään. Tämä aika vaatii nyt venymistä meiltä ihan jokaiselta. Mutta tästäkin selvitään, yhdessä ja yhteistyöllä!Hyvää kevättä kaikille!
Jorma Leskelä (Kesk.)KaupunginvaltuutettuYhdyskuntalautakunnan jäsen