Elokuun lopussa Oulussa oli 947 avointa työpaikkaa, lähes 130 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työnhakijoita oli 23 118, joista 13 886 työttömiä. Nuorisotyöttömyysaste nousi 17,8 prosenttiin ja pitkäaikaistyöttömiä oli yli 6 600. Työttömyyden kustannukset kaupungille olivat elokuussa yli kolme miljoonaa euroa.
Työllisyystilanne on heikentynyt sekä Oulussa että valtakunnallisesti. Pohjoismainen työllisyysmalli velvoittaa hakemaan useita työpaikkoja kuukaudessa samaan aikaan, kun avoimia paikkoja on yhä vähemmän. Seurauksena on, että samat yritykset saavat suuren määrän hakemuksia, myös hakijoilta, jotka eivät missään määrin täytä hakuehtoja. Tämä kuormittaa työnantajia ja vähentää halua laittaa työpaikkoja avoimeen hakuun. Myös työnhakijat uupuvat turhista hauista ja viranomaiset byrokratiaan. Malli ei huomioi yksilöllisiä tarpeita.
On tärkeää, että työnhakijat saavat tilanteeseensa sopivia palveluja. Osa tarvitsee koulutusta, osa kuntouttavia toimia ennen työllistymistä. Siksi yhteistyön Pohteen ja kaupungin työllisyyspalveluiden kesken on oltava sujuvaa, jotta aktivointisuunnitelmat ja palvelut käynnistyvät nopeasti eivätkä jaksot pitkittyisi. Näin ei aina ole.
Työllisyyttä voidaan vahvistaa monella tavalla. Palkkatuen tulisi kerryttää työssäoloehtoa. Yrityksiä voidaan tukea työllistämispalkkiolla. Kohtaanto-ongelmaa voi ratkaista ketterillä täsmäkoulutuksilla, ei pelkästään tutkintotavoitteisella koulutuksella. Lisäksi kansainvälisille osaajille on avattava parempia mahdollisuuksia niin harjoitteluihin kuin työelämään. Heissä on avain tulevaisuuden työvoimapulaan, ja kokemukset heitä palkanneista yrityksistä ovat hyviä.
Työllisyyden parantaminen vaatii järjestelmän uudistamista ja uusia ratkaisuja. Kaupungit, jotka tukevat työttömiä yksilöllisesti ja yritykset, jotka uskaltavat panostaa kansainväliseen osaamiseen, rakentavat itselleen vahvemman tulevaisuuden. Satsataan pitovoimaan ja pysäytetään aivovuoto yhdessä.
Johanna Karjula
Oulun kaupunginhallituksen 1vpj