Ajankohtaista

Kaikki tietävät tuon graffitin Oulun keskustassa, mutta valitettavasti lause kuvastaa edelleen myös monen oululaisen kokemusta kotikaupungistaan. Saman havainnon teki myös kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi kierrellessään Oulun laitamia.

Oulu on laaja ja monipuolinen kaupunki. Osa meistä asuu ja elää Suomen viidenneksi suurimman kaupungin urbaanissa keskustassa ja osa taas hyvinkin harvaan asutulla maaseudulla kaukana palveluista. Vaatimukset ja toiveet mielekkääseen elämään voivat olla hyvinkin toisenlaiset erilaisilla alueilla asuvilla oululaisilla.

Yhdistymisen jälkeen palveluja menettäneillä alueilla tunne eriarvoisuudesta nousee oikeutetusti herkästi esille ja silloin pitää olla erityisen herkkänä kaupungin päätöksenteossa. On kaikille selvää, että suurimmat panostukset menevät sinne missä on eniten ihmisiä, mutta eivät laidatkaan voi ihan mopen osille jäädä.

Tämän edellä kuvatun vahvasti aistien valmistelimme valtuustokollega Suvi Helasen kanssa valtuustoaloitteen, joka jätettiin keskustan valtuustoryhmän nimissä. Aloitteessamme esitimme, että Ouluun valmistellaan kaikkien hallintokuntien yhteinen sillanrakennusohjelma ”Yhtenäinen Oulu laitoja myöten”.

Ohjelmassa huomioidaan asukkaiden osallisuus ja nostetaan esiin koko laajan Oulun vahvuudet ruutukaavasta harvaan asutulle maaseudulle. Ohjelmassa tehdään kaikkia kaupunginosia tutuiksi oululaisille ja vahvistetaan koko Oulun ja oululaisten yhtenäisyyttä. Ohjelma lisää toteutuessaan myös Oulun veto- ja pitovoimaa.

Lauri Nikula, kaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, Keskusta

Julkaistu 11.2.2021 Rantapohjassa

Joka neljäs oululainen kuuluu 0–18-vuotiaiden ikäryhmään, kun taas joka kuudes oululainen edustaa yli 65-vuotiaiden joukkoa. Jälkimmäisen ikäryhmän osuus kasvaa Oulussa lähivuosien aikana merkittävästi.

Kaupunki, yritykset ja muut kansalaisia palvelevat organisaatiot tukevat tai korvaavat ihmisen tekemää työtä sähköisillä palveluilla, jolloin vanhempi ikäryhmä jää helposti palveluiden ulkopuolelle.

”Digitaitojen pitäisi siis olla kaikkien kansalaisten perustaitoja. Näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole.”

Mitä nämä palvelut ovat ja mitä pitäisi tehdä? Ajanvaraus terveyskeskukseen, kampaajalle tai hammaslääkäriin, reseptien uusinta tai laboratoriotulosten tarkastelu, omien pankkiasioiden hoitaminen, muuttoilmoitus, harrastusryhmiin ilmoittautuminen – kaikki tehdään nykyään verkossa.

Teknologia mahdollistaa myös yhteydenpidon läheisiin ja ammattilaisiin, ja lisää laajasti tiedonsaantimahdollisuuksia. Digitaitojen pitäisi siis olla kaikkien kansalaisten perustaitoja. Näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole.

Vastikään laaditussa Oulun ikääntymispoliittisessa ohjelmassa on digipalveluiden tarve ja kasvu huomioitu. Jotta Ikävoimainen Oulu -ohjelman toimenpiteet onnistuvat ja vältetään digisyrjäytymistä, on ikäihmisten yksilöllisyys ja heidän elämäntilanteensa huomioitava digitaalisten palvelujen käyttöönotossa.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi seniorineuvolakäynnin palvelutarjottimelle lisätään tukitoimia ikäihmisen digiosaamisen ja digipalveluiden käytön parantamiseksi. Digipalvelut kootaan yhteen helppokäyttöiseen palveluun ja niistä tiedotetaan selkeällä tavalla. Vahvat digikummi- ja vertaistukiverkostot sekä helppokäyttöiset laitteet takaavat kaikkien kansalaisten pitämisen mukana digiloikassa.

Paula Halonen

Suvi Helanen

Johanna Vakkuri

Oulun Keskustanaisten kuntavaaliehdokkaat

Julkaistu Kalevassa 5.2.2021

Paljon on viime aikoina uutisoitu lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

Pahoinvoinnin taustalla voi olla mitä tahansa, mikä järkyttää lapsen tai nuoren perusturvallisuudentunnetta. Tärkeää on arkiturvan säännöllisyys ja aikuisten läsnäolo lapsen ja nuoren elämässä.

Kodin lisäksi koulu on lapselle ja nuorelle tärkeä osa elämää. Koulun oppilaat ovat osa nuoren yhteisöä, johon hän kuuluu. Koulun aikuiset ovat tärkeitä nuoren elämässä. Nuorilla on tarve keskustella omaan elämään ja normaaliin nuoruusiän kehitykseen liittyvissä asioissa myös muiden, kuin koulun aikuisten kanssa koulupäivän aikana. 

Oulun kaupungin nuorisopalvelut ovat vahvasti mukana nuorten elämässä eri toimintaympyröissä, kuten kouluilla, nuorisotaloilla, verkkoympäristöissä ja kadulla jalkautuen. Nuoret tarvitsevat turvallisia paikkoja, missä viettää vapaa aikaa.

Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt. Tämä valitettavasti heijastuu myös koulunkäyntiin ja ylipäätään jaksamiseen. Koulu ei välttämättä kiinnosta tai nuori kokee kiusaamista ja syrjintää koulussa ja kaveripiireissä. Oireilu voi näkyä mm. vetäytymisenä, uhkapuheina tai jopa itsetuhoisena käyttäytymisenä, taustalla voi olla monia syitä.

Surullista on se, että Oulussa lasten ja nuorten akuutin hoidon tarpeen palveluja ei ole riittävästi. Hoidonarviointiin tai hoitoon pääsy on edelleenkin jonojen takana.

Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä vastaa alle 18-vuotiaiden lasten- ja nuorten nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, mutta sinnekin jonotetaan.

Monissa perheissä koetaan ahdistusta ja avuttomuutta, kun nuoren pahoinvointiin ei saada nopeasti apua. Kuunneltuani perheiden huolia nuoren auttamiseksi, kuulostaa välillä siltä, että nuori on kuin pallo, jota heitellään sinne ja tänne. 

Matalan kynnyksen tukipalveluita kouluihin

Muutama vuosi sitten Oulun kouluissa oli hanke, jolloin oppilailla oli mahdollisuus kohdata tarvittaessa  psykiatrinen sairaanhoitaja. Tämä koettiin hyvänä matalan kynnyksen palveluna nuorille. Tämä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu tulisi palauttaa takaisin kouluihin, jolloin oppilaiden olisi mahdollista helpommin ja nopeammin saada tukea ja apua. Kuraattoreiden ja koulupsykologien määrää tulisi myös lisätä. 

Lastensuojelulaki vaatii pikaista uudistamista

Lastensuojeluun kaivataan resursseja ja lastensuojelutyötä tekeville lainsäädännön uudistusta siten, että laki tukee nuoren turvallista kasvua niin perheissä kuin sijoitusyksiköissäkin. 

Nuori joka sijoitetaan, on usein ollut vailla turvaa ja vaarantanut itsensä monille uhkille, jo ennen sijoitusta lastensuojeluyksikköön. Sijoitettu nuori tarvitsee erityistä suojelua ja turvaa. Nykyinen lastensuojelulaki ei anna riittävää turvaa kaikille lapsille ja nuorille. Tästä esimerkkinä: lastensuojeluyksiköstä karkailevan nuoren kiinniottamiseen  tarvitaan useamman viranomaisen väliintulo. Tässä ajassa nuori ehtii altistaa itsensä monenlaisille vaaratekijöille.

Hyvinvointia akuutin avun palveluita lisäämällä

Ouluun siis kaivataan resursseja lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tarvittaisiin ihan  akuutin palvelun keskus, joka pystyisi myös jatko-työstämään suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti nuoren hoitamista. Ei voi olla niin, että akuutin hoitotoimenpiteen jälkeen hänet jätetään odottelemaan esim. psykoterapiaa tai muuta jatkohoidon toimia viikkojen tai jopa kuukausien päähän.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen tulisi saada nykyistä varhaisempaa apua ja tukea. Apua pitää uskaltaa pyytää, mutta ennen kaikkea sitä pitäisi olla tarjolla, helpommin ja nopeammin saatavilla, kun perhe, lapsi tai nuori sitä tarvitsee.

Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuus. Oulun kaupunki on saanut jo toistamiseen tunnustuksen lapsiystävällisenä kuntana. Tämänkin meriitin myötä asiaan tulee nyt todella panostaa, näiden palveluiden saamiseksi. Samalla voimme lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. 

Merja Rasinkangas, Oulu

Julkaistu Kalevassa 5.2.2021