Ajankohtaista

Ruska on alkanut ilmestyä meidänkin pihapuihimme. Puolukat kypsyvät ja mustikat ovat jo pakastimessa.  Ensimmäiset kuurat on saanut rapata auton ikkunoista.  Se on varma merkki siitä, että on syksy.

Tämän syyskauden ensimmäinen valtuuston kokous Oulussa oli maanantaina. Maskit kasvoilla, kädet desinfioituina ja turvavälejä pitäen kuulimme mm. ajankohtaisista talousluvuista.  Vaikka Oulu on toistaiseksi selvinnyt ilman syömävelan ottoa, ei sekään ole enää kaukana.  Nyt olisi korkea aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja miettiä, mihin rahaa käytetään, mistä voidaan säästää ja ennen kaikkea; mistä saataisiin lisätuloja.  Perlaconin keväällä julkistaman selvityksen mukaan Oulun suurin ongelma eivät niinkään ole isot menot vaan ennemminkin pienet tulot.  Palvelut Oulussa tuotetaan muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna suhteellisen edullisesti.

Tulojen löytäminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.Tuloja kaupungille tulee verojen lisäksi erilaisista maksuista, mm. rakennusluvista, päivähoitomaksuista, pysäköinnistä, joukkoliikenteestä jne.  Monia taksoja korotettiin jo kesken vuoden Perlaconin esitysten mukaisesti.  Nämä eurot ovat kuitenkin suoraan pois meidän, asukkaiden ostovoimasta, aivan samoin kuin veronkorotukset.  Tulojen lisäämiseksi tärkeintä olisi saada alueellemme uusia työpaikkoja.   Uusien työpaikkojen luominen on Oulussa Business Oulun ydintehtävä.  Tämän vuoden talousarviossa kaupungin avustus Business Oululle on n. 41,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut, että sillä saataisiin luotua edellytyksiä yrittämiselle ja uusia työpaikkoja, sitä kuuluisaa veto- ja pitovoimaa ja sitä kautta elinvoimaa.  Onko rahalle saatu vastinetta? En ole siitä aivan vakuuttunut.  

Maanantain valtuustossa meille kerrottiin myös Oulu 2026 – kulttuuripääkaupunkihankkeesta. Kustannusarvio sille on “vain n. 20 miljoonaa euroa”.  Laskennallisesti sillä uskotaan saatavan moninkertaisesti euroja alueelle, lisääntyvien matkailijavirtojen myötä. Tulot ovat kyllä tarpeen, sitä en kiistä.  On kuitenkin vaarallista sanoa kulttuurihankkeeseen käytettävän “vain 20 miljoonaa”, kun samaan aikaan ollaan sulkemassa kouluja,  joista laskelmissa saatu säästö on muutamia kymmeniä tuhansia euroja / vuosi.   On ymmärrettävää, että kouluverkkoa pitää tarkastella, kun lapsimäärät vähenevät.  Kaupunki voi kuitenkin kaavoituksella vaikuttaa siihen, mitkä alueet saavat lisää asukkaita, mitkä kuihtuvat.  Olemme saaneet lukea, että Covidin myötä yhä useampi haluaa asua maalla.  Tämä on Oulussa mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää.  Tonttitarjontaa tulisi lisätä siellä, missä kouluihin sopii.  Itse toivon, että Oulussa olisi tarjolla asumisen paikkoja  niin tiiviistä keskustasta kuin väljältä maaseudulta. “Kaavoitetaan ketterästi, kuntalaisia kuunnellen ja kouluverkkoa katsellen” olisi hyvä ohjenuora kaupunkisuunnittelun perustaksi. Sillä voitaisiin houkutella Ouluun uusia asukkaita, saataisiin lisättyä Oulun vetovoimaa – ja samalla elinvoimaa.

Sirpa Tikkala

Kaupunginvaltuutettu, Keskusta

10.9.2020

Oulun yliopiston muuttoaikeista on uutisoitu ja keskusteltu viime aikoina näyttävästi. Sen sijaan Oulun poliisilaitoksen pääpoliisiaseman sijoituspaikka Oulun kaupungissa ei ole saanut vastaavaa huomiota osakseen. Syytä kuitenkin olisi, sillä poliisilaitoksen sijainnilla on merkittävä vaikutus kaupunkilaisten elämään ja turvallisuuteen.

Poliisi on toiminut Oulussa viime vuodet hajautettuna useisiin eri väistötiloihin sisäilmaongelmien takia. Uutta poliisiasemaa ollaan nyt sijoittamassa hankalien kulkuyhteyksien päähän kaatopaikan taakse Ruskonselkään, 11 kilometrin ja 16 minuutin päähän kaupungin keskustasta.

Ymmärtääkseni merkittävänä syynä sivuun siirtymiselle on haaveilu turvakampuksesta, eli poliisiaseman ja vankilan yhteen naittamisesta. Onko siitä saatavat hyödyt ja synergia niin suuria, että kaikki etäälle siirtymisen negatiiviset vaikutukset ollaan valmiita hyväksymään?

Muutto vaikuttaisi väistämättä poliisin näkyvyyteen keskustan alueella. Hyvällä syyllä voi myös pohtia, mikä vaikutus muutolla olisi hälytystehtävien toimintavalmiusaikoihin tapahtuma- ja väkirikkaalla kaupunkialueella? Näistä ja muista siirron vaikutuksista on syytä tehdä laajat vaikutusarvioinnit ja punnita tarkkaan myös vaihtoehto poliisiaseman sijoittamisesta yksinään kaupunkialueelle.

Poliisina ja kaupunginvaltuutettuna katson, että poliisiaseman paikka on kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Toivon kaupungin luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten perehtyvän tilanteeseen huolella ja käyvän keskustelua aiheesta.

Mielelläni näkisin myös poliisilaitoksen näkemyksiä asiassa. Siirron vaikutus olisi merkittävin nimenomaan Oulun kaupungille ja sen asukkaille.

Lauri Nikula

kaupunginvaltuutettu (kesk.)

sivistys- ja kulttuurilautakunta, vpj.

Oulu

9.9.2020

Yhä useammin kuulemme käytettävän ilmaisua ”uusi normaali”. Tässä ajassa ja tilanteessa meidän kaikkien on opeteltava uusia toiminta tapoja ja käyttäytymistä elämässämme, siis uutta normaalia.  Maailma on muuttunut todennäköisesti pidemmäksi aikaa ehkä pysyvästi.

Korona on siis muuttanut tai muuttaa meidän toiminta tapojamme ehkäpä ja toivottavasti myös ajatus maailmaamme. Olemme eri tiedotusvälineiden ja tahojen kautta kuulleet kuinka yhä useampi on suunnannut katseensa ”väljemmille vesille” maaseudulle. Maaseudulla talo kauppoja on tehty ennätys tahtiin, jossakin päin on kysyntä ylittänyt tarjonnan.  Onkohan sama trendi näkyvissä Oulun seudulla ja halutaanko sitä hyödyntää?

Talousarvion 2021 laadinta on käynnissä. Käymme keskustelua siitä, miten saamme kaupungin talouden tasapainoon. Perlacon on tilatun työnsä tehnyt, ehdotuksensa julkaissut ja nyt olisi selvitystyön pohjalta toimeenpanon aika. Keinovalikoima selvityksessä on laaja mutta mitä keinoja käytetään?  Liipasimella on muun muassa myös kolme koulua, joiden kohtalo ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Ihmisillä on huoli omista asuinalueistaan, lasten koulupaikasta ja heidän turvallisuudestaan. Usein meille valtuutetuille esitetään kysymyksiä.  Miksi juuri meidän koulu? Miten tähän on tultu? Onko yhdyskunta suunnittelussa vikaa, eikö kaavoitus toimi vai eikö maanomistajat luovuta maata rakennus paikoiksi vai eikö meillä anneta rakennuslupia alueille jossa kaivattaisiin asukkaita jotta koulut ja eri palvelut säilyisivät. Esitetyt kysymykset ovat aiheellisia ja osassa on jopa totuuden siemen.

Olisiko nyt viimein aika ryhtyä hyödyntämään Oulun maaseutu alueita muuhunkin kuin energiatuotantoon ja hiekkakankaiden siirtämiseen.  Onko meillä rohkeutta näkyvästi markkinoida maaseutu- ja maaseutumaisia alueita ihmisille asuinpaikaksi.  Asuinpaikaksi ihmisille jotka haluavat asua väljemmin, harrasta luonnossa liikkumista, marjastusta, metsästystä tai vaikkapa hoitaa kanoja omalla maallaan, kasvattaa perunaa, tomaatteja ja yrttejä tai olla vain lähellä luontoa. Uskalletaanko laatia ja toteuttaa rohkeasti kyläkaavoja joissa yhteisöllisyys ja toisten auttaminen on luontaista. Haluammeko me turvata pienempienkin koulujen ja maaseutualueiden olemassa olo. Onko meillä yhteinen näkemys siitä, että myös maaseutu alueet tarvitsevat edes siedettävästi toimivat palvelut joukkoliikenteestä puhumattakaan. Vähin tavoite on, että oppilaat ja opiskelijat pääsevät joukkoliikenteellä opinahjoihinsa ilman monen tunnin odotuksia. Itse olen ollut ja olen edelleen valmis kehittämään koko aluettamme.

Maaseudun kehittäminen ja kehitys ei estä ydinkaupungin kehitystä ja kehittymistä kunhan meillä on rohkeutta, uskallusta ja yhteistä halua.

Risto Päkkilä

Kaupunginvaltuutettu

Keskusta

7.9.2020