Tekijä: admin

Yhteiskunnassamme ei ole ammattinimikettä käsiparit/hoitavat kädet. Lopetetaan siis tuo puhe, varsinkin te, jotka ette ole käyneet hoitotyöhön koulutusta.

Näinä aikoina on jo tullut paljon työttömiä ja monelle avautuu uusi työelämä hoitotyöstä hyvän koulutuksen kautta sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi. Kannustetaan ja innostetaan alalle tulijoita.

Voin sanoa, että johtamisjärjestelmät, ympäristö, hoitovälineet, ohjelmat ja tavat hoitaa potilasta ovat hyvin kehittyneet. Tehtävät ovat haasteellisia sitoutuneelle henkilöstölle.

Hyvin monissa asioissa ollaan maailman parhaita jo nyt. Parasta ylpeydenaihetta on rakenteilla oleva tulevaisuuden sairaala 2030. Näkyville tuo nousee sairaalanmäellä ihan meitä varten.”Näinä aikoina on jo tullut paljon työttömiä ja monelle avautuu uusi työelämä hoitotyöstä hyvän koulutuksen kautta sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi.” 

Olen kokenut pitkän tehohoitotyöni aikana paljon, etenkin kehityksen. Haasteita on riittänyt ja sitovuus työhön on kantanut eläkevuosiin saakka. Se tunne, että on oikea henkilö, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeassa seurassa.

Lisäksi tarve yötä päivää ei poistu koskaan. Arvostusta on ollut. Ihmisten hoitaminen sisältää todella paljon erilaisuutta, me ihmiset ollaan erilaisia nuorina ja vanhoina. Nämä ajankohtaiset haasteet koskettavat vakavasti meitä kaikkia.Juttu jatkuu mainoksen jälkeenJuttu jatkuu

Kaiken yläpuolella on omat riipaisevat muistot. Olen saanut olla lähellä täältä pois lähtevää ihmistä, pitää kädestä kiinni, kun omaiset eivät ehtineet paikalle tai heitä ei ole.

Koronan leviäminen Oulun kaupunginsairaalaan on haasteita täynnä. Nyt siellä tarvitaan lähellä olevaa hoitajaa. Ymmärrys yksinjäämisestä potilaalla on kamala tilanne ja samalla pelko kasvaa hoitajalla.

Olen ymmärtänyt, että näihin tilanteisiin on vahvaa turvallisuusohjeistusta.

Nyt mennään eteenpäin, varmennettu hoitajamitoitus on laissa määritelty. Unohdetaan tuo mitäänsanomaton käsipariajattelu. Hoitopaikoissa tukityön tehtäviin palkataan ihmisiä, työnsä taitavia henkilöitä, ei käsipareja.

Nyt jos koskaan ilman palkkaneuvottelukierrosta olisi palkkarahat suunnattava suorittajatasolle. Tuo ratkaisu on odottanut jo vuosikymmeniä korjaavaa päätöstä.

Paula Halonen

kuntavaaliehdokas

Julkaistu Kalevassa 13.3.2021

Lasten ja nuorten raskaimpien palveluiden menot (54,3 miljoonaa euroa) kasvoivat Oulussa 11,7 prosenttia (5,7 miljoonaa euroa) vuodesta 2019. Raskaimpiin palveluihin kuuluu muun muassa lastensuojelu.

Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä suojeluun. Lapsen oikeudet eivät aina toteudu hänen omassa kodissaan, jolloin lapsi tarvitsee kodin ulkopuolista sijoitusta. Lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perhehoidon tavoitteena on antaa henkilölle kodinomaista hoitoa, perhe-elämää ja läheisiä ihmissuhteita. Perhehoito tukee lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä sekä perusturvallisuutta.

Perhehoito tarjoaa lapselle ja nuorelle läpi elämän kestävät ihmissuhteet silloin, kun biologiseen perheeseen palaaminen ei ole mahdollista.”Perhehoidon tavoitteena on antaa henkilölle kodinomaista hoitoa, perhe-elämää ja läheisiä ihmissuhteita.” 

Perhehoitajien 24/7 työ on vaativaa. Tutkimusten mukaan jaksamista heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa kiire, vapaa-ajan/lomien vähäisyys, biologisten lasten vointi, sijoitettujen lasten oireilu/sairastelu, sijoitettujen lasten biologisten vanhempien aiheuttamat vaatimukset ja yhteistyön haasteet verkoston kanssa.

Perhehoito on kustannustehokas, sekä lapselle inhimillinen ja turvallinen, pysyvät ihmissuhteet takaava hoitomuoto. Lastensuojelulain mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Sijaishuolto laitoksessa on lähes neljä kertaa kalliimpaa kuin perhehoito.Juttu jatkuu mainoksen jälkeenJuttu jatkuu

Kyseenalaistamme, miksi Oulussa lastensuojelun sijoitukset perhehoitoon ovat vähentyneet samalla kun laitoshoidon ostot ovat lisääntyneet? Yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää nostaa, onko kestävällä pohjalla, että lastensuojelun laitoshoito on yksityistä liiketoimintaa?

Vuoden 2020 toimintakertomuksen mukaan ikäihmisten perhehoidon käyttö on vähentynyt vuoteen 2019 verrattuna. Perhehoitajat ovat varautuneet ikäihmisten perhehoitoon, mutta kaupunki ei ole ohjannut palvelun piiriin ikäihmisiä, joille palvelu soveltuisi. Miksi näin on?

Lapsilla ja ikäihmisillä on oikeus perheeseen. Perhehoidon on jatkuttava Oulussa ja hoitajien tuen on oltava oikea-aikaista ja riittävää.

Susanna Kisner

Anneli Näppä

Hyvinvointilautakunnan jäsenet, kuntavaaliehdokkat

Julkaistu Kalevassa 10.3.2021

Italialainen kirjailija Luigi Pirandello on kirjoittanut vuonna 1917 näytelmän ”Niin on jos siltä näyttää.”Presidentti Urho Kekkonen on siteerannut tunnetusti tätä näytelmän nimeä politiikasta puhuessaan.Tämä tuli mieleeni jokin aika sitten, kun sain sähköpostia kuntalaiselta. Hän antoi palautetta siitä, että me kuntapäättäjät kyllä kirjoitamme kauniisti vaalien alla, mutta teot puuttuvat. 

Onko kaikki aina niin? Saammeko kuntalaisia tyydyttäviä päätöksiä aikaiseksi? Ovatko asiat aina sittenkään niin, miltä ne näyttävät?Kun itse olen puhunut ja kirjoittanut paljon maankäyttöasioista, kerron esimerkin edellisen valtuustokauden yhdestä merkittävästä päätöksestä, tai sen päätöksentekoprosessista. 

Silloisen kaupunginjohtaja Matti Pennasen esityksestä päätti kaupunginhallitus kokouksessaan 29.3.2016 perustaa maankäyttöasioita käsittelevän työryhmän. Sen tehtävänä oli keskustella ja linjata ratkaisuja yleiskaavan ja maankäytön toteutusohjelman päätöksenteon yhteydessä esiin nousseista kysymyksistä. Linjattavia asioita olivat mm. maankäytön toteuttamisohjelma, omakotitonttitarjonta alueittain, kyläalueiden suunnitteluvälineet ja kantatilaperiaatteen käyttö.

Ryhmään nimettiin yksi henkilö jokaisesta valtuustoryhmästä. Tulin valituksi työryhmään keskustan edustajana.Työryhmä kokoontui kevään ja kesän mittaan lähes kymmenen kertaa, ja asioita saatiin ratkottua hyvässä hengessä.

Ei kuitenkaan ihan kaikkia. Työryhmä kokoontui viimeiseen kokoukseensa ja yhteisymmärrystä osasta loppuraportin sisällöstä ei näyttänyt syntyvän. Päätettiin mennä jatkoajalle ja yrittää ratkaista asiat viikonlopun jälkeen. 

Pohdin, miten pääsisimme yhteiseen lopputulokseen, joka tyydyttäisi kaikkia. Kiistanalaiset asiat koskivat lähinnä kylien kaavoitusta ja kantatilaperiaatetta. Koska yhteinen näkemys erosi eniten vasemman laidan kanssa, pyysin ryhmän jäsenten Raimo Järvenpään (sdp) ja Risto Kalliorinteen (vas.) kanssa palaveria.

He suostuivat ehdotukseeni ja istuimme kaksi iltaa ympäristötalolla hieromassa asioita.Tai toinen ilta istuttiin kyllä ympäristötalon puiston penkeillä, josta tulikin meille ”puistoparlamentti” nimitys, jota keskenämme silloin tällöin muistelemme. 

Saimme ratkottua asiat läpi ja he lupasivat esittää seuraavassa kokouksessa loppuraportin kiistanalaiset asiakohdat niin, kuten ”puistoparlamentissa” sovimme.Ja niin he tekivät. Olivat täyden luottamuksen arvoisia päättäjiä. Loppuraportti syntyi lopulta yksimielisesti.Kaupunginhallitus hyväksyi työryhmän loppuraportin ja sen linjaukset ohjaavat nykyisin osaltaan maankäyttöä ja yleiskaavoitusta. Tästä on osoituksena mm. Kiiminkijokivarren osayleiskaavat uusine rakennuspaikkoineen. 

Niin on, jos siltä näyttää. Hankalistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä yhteisymmärryksessä. 

Minulle Raimo ja Risto näyttäytyivät tässä luottamuksen arvoisilta päättäjiltä. Itsekin opin paljon luottamuksesta. Se on politiikan ja päätöksenteon keskeisin kulmakivi. Luotatko, ja voiko sinuun luottaa. 

Luottamuksen lisäksi toinen tärkeä asia päätöksenteossa on ylisukupolvinen ajattelu. Keskustalaisessa ajattelussa se tarkoittaa, että tulevilla sukupolvilla on oltava vähintään yhtä hyvät edellytykset elää ja asua kuin tämän päivän ihmisillä.

Päättäjän roolikaan ei ole ikuinen. Jossain vaiheessa me itse kukin väistymme sivuun ja annamme tilaa nuorillemme. Sekin on osa ylisukupolvisuutta.Itse valmistaudun tuleviin vaaleihin tässä hengessä. Olen asettunut itse ehdolle. Samalla iloitsen siitä, että myös tyttäreni Eveliina Leskelä on saanut vaikuttamisen halun, ja on ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa samalla listalla kanssani. 

Kiitän lämpimästi kaikkia Rantapohjan lukijoita kuluneesta vaalikaudesta. Kiitos kaikista yhteydenotoista, palautteesta, kannustuksesta, kritiikistäkin.

Uskon, että olemme yhdessä saaneet jotain myös aikaiseksikin. Työtä riittää kyllä myös tulevaisuudessa.Vaalien jälkeen näemme, onko minulla luottamusta jatkaa tätä työtä, ja Rantapohjan kolumnien kirjoittamista. Sen päätätte Te, arvoisat lukijat, tulevissa kuntavaaleissa. 

Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille! 

Jorma Leskelä (Kesk.)

Kaupunginvaltuutettu

Yhdyskuntalautakunnan jäsen

Julkaistu 11.3.2021 Rantapohjassa