Ajankohtaista

Tuoreiden tutkimusten mukaan monipaikkaisuus ja maalle muutto ovat kasvaneet mittavasti viimeisen vuoden aikana. Kiinnostus tulevaisuudessa maaseutumaiseen asumiseen on tutkimusten mukaan jo yli miljoonalla suomalaisella. Tästä uudesta trendistä puhuvat nyt tulevaisuuden- ja muuttoliiketutkijatkin.

Oulun kaupunkistrategian ja voimassa olevan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti Oulussakin halutaan mahdollistaa monipuolista asumista ja pitää myös kylät elävinä. Huomioiden tämän Oulun strategisen linjauksen ja maaseutumaisen asumisen muutostrendin myös kaupunkiseutujen kasvavana vetovoimatekijänä Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Oulun kaupunkiin laaditaan osana uuden Oulun kehitystä yhdessä alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa tulevan asuntorakentamisen ja palveluverkon huomioivat suunnitelmat, joiden pohjalle voidaan laatia kevyemmällä prosessilla esim. kyläkaavoja. Suunnitelmissa hyödynnetään muiden kaupunkiseutujen kokemuksia monipaikkaisuudesta, asuinalueiden kehittämisestä ja kyläkaavoituksesta.

Keskustan Oulun valtuustoryhmä 7.9.2020

Keskustapuolueen Tuiran paikallisyhdistys vuosikokouksessaan 4.6. otti kielteisen kannan Oulun yliopiston hallituksen 28.4. tekemään linjaukseen, jossa yliopisto siirtyisi kaupungin keskustaan.
Keskikaupungin ja Linnanmaan välille rakennetaan juuri uusia ajokaistoja ja risteysratkaisuja, jolloin nopeampi ja joustavampi liikenne on mahdollista. Toimenpide on välttämätön, koska syksyllä kampusalueelle siirtyy 5 500 opiskelijaa Oamkista.
Yliopistolla on tehty muutostöitä yli 30 miljoonan euron edestä ja tie- ja katutöiden kustannukset ovat myös mittavat. Linnanmaa ja sen kyljessä toimiva Teknologiakylä ovat loistava esimerkki korkean teknologian yhteistyöstä.
Oulun kaupunki kehittyy koko ajan ja keskusta kasvaa juuri Linnanmaan suuntaan voimakkaasti, ja tulevina vuosiin on suunnitteilla myös raitiovaunuliikenne keskustan ja yliopiston välillä. Kaupunkisuunnittelun kannalta yliopiston hallituksen linjaus hidastaa Raksilan alueen jo melko valmista suunnitelmaa.

MAURI MOILANEN puheenjohtaja Keskustan Tuiran paikallisyhdistys

Kalevan (14.6.) haastattelussa Hannele Pokka kertoo, että hänen ollessaan pieni kotona isovanhemmat ja kyläläiset puhuivat vääryyksistä, joita he olivat kokeneet Kemijoen valjastamisen yhteydessä. Hän sivuaa myös koskiensuojelulakia, joka säädettiin 2011.

Tuolla lailla saatiin suojeltua esimerkiksi meidän alueelta vielä vapaana olevat Kiiminki- ja Simojoen kosket. Lain tarkoitus on, että taataan koskien koskemattomuus.

Aikoinaan aloitettu vesirakentaminen on sinänsä ollut Suomelle erittäin tärkeä kansantalouden ja kehityksen suhteen, sitä ei käy lainkaan kiistäminen. Viime vuosisadan puolivälissä sädetty voimalaitoslaki antaa voimayhtiöille täydellisen omistusoikeuden jokaiseen vesilitraan niissä jokiuomissa, joissa voimalaitoksia on.

Viimeisen vuoden aikana Kalevassa on ollut useita mielipidekirjoituksia Oulu- ja Iijoen vaelluskalojen nousumahdollisuuksista jokiin. Miljoonien investoinnit ja suunnitelmat, joihin myös jokialueen kunnat velvoitetaan osallistumaan, eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Iijoen osalta voimayhtiö ei ole halukas luovuttamaan vettä vanhoihin jokiuomiin, jotka toimisivat oivallisina kalateinä ja vaelluskalojen lisääntymisalueina. Vettä tarvittaisiin arviolta 5-10 kuutiota sekunnissa, jolloin saataisiin vanhat jokiuomat pelastamaan nousukalan. Tämä toisi alueelle myös merkittäviä virkistyskäyttöarvoja. Keskivirtaama Iijoessa on yli 300 kuutiota sekunnissa.

Uusia energiamuotoja on syntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, joten olisiko nyt aika miettiä uusiksi voimayhtiöiden yksinvaltaa virtaaviin vesiin, joita nyt pidetään vain voimalaitosvesinä.

Eeva-Maria Parkkinen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Pentti Marttila-Tornio
Kiiminkijoen kalatalousalueen pj.