Ajankohtaista

Oulun kaupungin talous on huonossa jamassa, se tiedetään. Menot ovat kohtuulliset, mutta tuloja on vuosi toisensa jälkeen liian vähän. Tarkemmin sanottuna veronmaksajia on liian vähän: niin ihmisiä kuin yrityksiäkin. Vetovoima, pitovoima, veroprosentti, palvelut, hintataso – kaikki nämä vaikuttavat siihen, minkälaisia palveluita Oululla on varaa tarjota lähitulevaisuudessa.

Oulun pitkän aikavälin kasvuennuste ei näytä ruusuiselta. Joudumme todella tekemään töitä sen eteen, että kaupunki on houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi ja yrityksen perustamiseen. Kaikista tärkein asia Oulun houkuttelevuuden lisäämiseksi ovat peruspalvelut. Se tarkoittaa, että liikenne pelaa, lääkäriin pääsee, koulussa opitaan ja että kaavoitus on sujuvaa.

Oulussa on useita asemakaavoja, jotka ovat viipyneet valmistelussa jopa vuosikymmeniä (Kaleva 24.11.2020). Käytännössä se tarkoittaa, että alueen kehittyminen on jäissä ja alueen elinvoima hiipuu. Samalla useat yrittäjät eivät saa apua yritystonttien hankintaan, ja päätyvät perustamaan yrityksensä muualle. Myös kaavoitus on kunnan palvelua, jonka ongelmat heijastuvat suoraan Oulun kaupungin tuloihin.

Kaavoituksen resurssipula riepottelee palvelun tarpeessa olevia. Missä viipyy korjausliike? Panostukset kaavoituksen resursseihin ja yhteistyön kehittämiseen yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden ja esimerkiksi Business Oulun tai sivistys- ja kulttuuripalveluiden välillä maksaisivat itsensä takaisin lisääntyvinä verotuloina ja kaupunkilaisten lisääntyvänä hyvinvointina.

Tuija Patana
arkkitehti, Oulun Keskustan puheenjohtaja

Raimo Hämeenniemi
yhdyskuntalautakunnan jäsen (kesk.)
joukkoliikennejaoston puheenjohtaja

Julkaistu Kalevassa 26.1.2021

Oulussa kannattaa lisätä omakotitalotonttitarjontaa ja olemassa olevien omakotitonttien tarjonnan  markkinointia. Koronankin vaikutuksesta omakoti- ja vapaa-ajan tonttien tarvitsevien määrät ovat  nousussa. Omakotitonttien luovutustavoite tälle vuodelle on 120 kpl. Tulijoita on myös esimerkiksi  Oulunsaloon ja Yli-Iihin; onko meillä varaa menettää potentiaalisia veronmaksajia puuttuvien  tonttien vuoksi? Jos lisävoimaa tarvitaan kaavoitukseen ja lupien käsittelyyn, kannattaa mallia ottaa  Kuusamosta: siellä uusia rakennuslupien hurjan kasvun johdosta on palkattu lisätyövoimaa. Jo nyt on nähtävissä mielikuvien maaseudusta muuttuvan aiempaa monipuolisemmiksi. Oulu  tarjoaa luontokaupungin rauhallisuuden ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskuskaupungin  palvelut. Koronan haasteita on paljon, mutta tarttukaamme myös sen synnyttämiin  mahdollisuuksiin. Kuvituskuva. Lähde linkissä: https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/omakotitontit

Merja Paloniemi, Oulu

Julkaistu Kalevassa  12.1.2021

Monet kunnat ovat tiukan talouskuurin kourissa, niin Oulukin. Säästöjä haetaan yhä tiheämmällä kammalla ja juustohöylä viuhuu kaikilla sektoreilla. Allekirjoittaneet ja keskustalaiset päättäjät ovat säästöjen evästyskeskusteluissa tuoneet esille vaateen, ettei sivistys- ja kulttuuripalveluiden (SiKun) säästöjä saa kohdentaa koulujen arkipäivän työhön. Säästötoimenpiteitä on tehty jo niin useana vuonna, että se vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin. Nyt asetettu miljoonan euron säästötavoite on vaadittu kohdistettavan kokonaisuudessaan SiKun henkilöstömenoihin, joka kouluilla toteutettuna tarkoittaa opettajien ja ohjaajien vähentämistä sekä opetusryhmäkokojen kasvattamista. Käytännössä leikkaukset tulee aloittaa kesken kuluvaa lukuvuotta.

Opettajakunnan vahva viesti niin poliitikoille kuin viranhaltijoille on, että perustehtävän hoitamiseen on yhä vähemmän resurssia ja aikaa. Enenevässä määrin erilaiset projektit työllistävät opettajia. Tästä johtuen oppilaan ja opettajan rajapinnassa tapahtuva opetus ja oppiminen vähenee. Opetusryhmät suurenevat ja ovat entistä heterogeenisempiä. Keskittyminen opiskeluun on yhä useammalle oppilaalle vaikeaa. Älylaitteet kiinnostavat siinä määrin, että oppilaiden nukkuminen vähenee, puhelin polttelee taskussa tunninkin aikana ja häiriökäyttäytyminen lisääntyy. Lisäksi moni muukin tekijä vaikuttaa oppilaiden jaksamiseen ja keskittymiskykyyn. Tämän myötä opettajan työn vaativuus lisääntyy, kuten myös työmäärä.

Edellä kuvattujen olosuhteiden lisäksi myös vallitseva koronatilanne on tuonut omat haasteensa koulumaailmaan. Suunnitellut säästötoimet vähentäisivät lasten ja nuorten opetukseen käytettäviä resursseja entisestään. Perustehtävän hoitaminen on tärkeintä. Tämä tarkoittaa, että oppilaan tulee saada riittävä määrä laadukasta opetusta ja ohjausta, välillä jopa henkilökohtaista huomiota koulun aikuiselta.

Kuntaliitoksen jälkeen hallinnon väki lisääntyi. Ketään ei irtisanottu, eikä ole irtisanottu edelleenkään. SiKun hallinnon tehtäviä ja henkilöstön määrää tulee tarkastella kriittisesti. Mitkä ovat välttämättömiä/tärkeitä toimintoja, jotta perustehtävä, laadukas opettaminen ja oppiminen, kouluissa on mahdollista? Esimerkkinä voimme mainita, että Kiimingin itsenäisen kunnan aikana koulupuolen hallinnon henkilömäärä oli 3 henkilöä noin 2200:aa oppilasta kohden. Tämä tarkoittaisi Oulun 26 200 oppilaaseen suhteutettuna ainoastaan 36 hallinnon henkilöä. Määrä tällä hetkellä on kuitenkin lähes 130.

Aika on tietenkin hieman toinen, mutta allekirjoittaneiden mielestä hallinnon henkilöstön määrä on ylimitoitettu ja vaatii rohkeaa tarkastelua ja päättäjien puuttumista asiaan. Vertailun vuoksi mainittakoon, että SiKussa työskentelee ylimmissä johtotehtävissä 13 henkilöä, kun taas kaikkien kaupungin asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavassa Hyvinvointipalveluissa on ylimmässä johdossa 4 henkilöä. Hallinnon ja tukipalveluiden tehtävä on ensisijaisesti mahdollistaa laadukas perustyö kouluissa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaikki se, mikä ei suoraan liity laadukkaan opetuksen järjestämiseen vaatii kriittistä tarkastelua.

Useista yrityksistä huolimatta muut valtuustopuolueet eivät ole rohjenneet tarttua kanssamme asian hoitamiseen. Toivottavasti uudet valtuutetut uskaltavat puuttua tähän kipeään kysymykseen oppilaiden edun nimissä. Asian hoitamiseen tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Me olemme siihen valmiita.

Keskustan kaupunginvaltuutetut
Eeva-Maria Parkkinen, erityisopettaja
Sirpa Tikkala, luokanopettaja

Julkaistu Kalevassa 22.1.2021