Aloite: Taloudellisen hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio sekä -kehittäminen olemassa olevaan resurssiin

Keskustan Oulun valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen jossa esitetään, että Oulun kaupunkiin nimetään olemassa olevaan resurssiin koordinoiva taho taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä määritetään koordinoivan tahon tehtävät.

 Taloudellista hyvinvointia koordinoivan tahon tehtäviin tulisi kuulua mm:

  • koordinoi taloudellisen hyvinvoinnin edistämistä Oulussa
  • seuraa taloudellisen hyvinvoinnin ja taloudellisen huono-osaisuuden kehitystä ja raportoi siitä vuosittain sovitusti sekä määriteltyjen indikaattoreiden mukaisesti
  • kehittää ja toteuttaa uusia sekä jo olemassa olevia toimintamalleja sekä toimintaa kuntalaisten taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä kaupungin eri toimi- ja vastuualojen, Pohteen, kolmannen sektorin, oppilaitosten, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa
  • tukee ruoka-aputoiminnan kehittämistä yhdessä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa
  • tekee yhteistyötä työllisyyspalvelujen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa työllisyyden ja eri-ikäisten oululaisten osallisuuden lisäämiseksi
  • koordinoi taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävän työn viestintää kaupungin sisällä, sidosryhmille ja kuntalaisille
  • edistää talousosaamisen vahvistumista eri ikäryhmissä

Monen oululaisen kodin arjessa painitaan taloushuolien ja rahan riittävyyden kanssa – raha ei riitä perustarpeisiin kuten ruokaan, lääkkeisiin ja harrastuksiin. Pohteen ja kaupungin yhteistyössä toteuttamassa hyvinvointikyselyssä raha-asiat nousivat toistamiseen esiin kaiken ikäisten oululaisten hyvinvointia haastavana teemana. (Minun Arkeni ja Elämäni, 2021, 2024). Pienituloisuusasteen nouseva kehitys Oulussa (yleinen pienituloisuusaste, lasten pienituloisuusaste) kertoo, että yhä suurempi osa oululaisista elää tuloiltaan alle 60% mediaanituloista. Erityisen huolestuttavaa on lasten pienituloisuusasteen kasvu.
Kesäisin Oulun kaupungin nuorisopalveluiden koordinoiman maksuttoman puistoruokailun (alle 18 -vuotiaille) kasvanut suosio kertoo myös lasten ja nuorten kasvaneesta ruuan tarpeesta. Vuonna 2024 ruoka-annoksia jaettiin 4375. Tänä kesänä 2025 puistoruokailuun osallistui yhteensä noin 6500 lasta ja nuorta, joista alle 18-vuotiaita oli 5728. Lisäksi järjestettiin ruokailua nuorille aikuisille, johon osallistui 771 nuorta ja nuorta aikuista. Puistoruokailun kävijöiden sekä ruokailua järjestämässä olleiden 3. sektorin toimijoiden palautteen mukaan tarve maksuttomalle ruualle loma-aikana on ilmeinen.  ”Oulussa ja muualla Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on huomattu ruokakassijakeluissa ja erilaisissa ruokailutapahtumissa lapsia yksin jonottamassa ruokaa ja ruoka-apukasseja ilman vanhempia tai aikuisia. Ruokailutapahtumissa lapset ja perheet syövät aikaisempaa suurempia annoksia ja hakevat ruokaa usein myös lisää.” (https://ekollega.fi/-/osalla-lapsista-on-n%C3%A4lk%C3%A4-hiljainen-signaali-taloudellisesta-hyvinvoinnista?redirect=%2Ftaloudellinen-hyvinvointi-verkosto ).

Oulun kaupungin ja Itlan 2023-2024 toteuttama Samalta viivalta -kehittämishanke ja hankkeeseen liittyvä arviointitutkimus nostavat esiin tarpeen eri toimijoiden väliselle yhteistyölle lapsiperheköyhyyden negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi. Hankkeen ytimessä oli lasten ja nuorten pärjäävyyden kasvattaminen vapaa-ajan harrastusten kautta. Tavoitteena oli tunnistaa varhaisessa vaiheessa perheiden talousongelmien vaikutus lapsiin ja nuoriin sekä edistää vähävaraisissa perheissä elävien lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa ja siihen liittyvien toimijoiden yhteistyötä. (Tikkanen, V., Niemelä, M. & Ristikari, T. 2025)

Janika Harju, Risto Päkkilä
Keskustan valtuustoryhmä