Oulun Keskustan vaaliohjelma

Oulun Keskusta, Kuntavaaliohjelma 2025

Kaupungin tärkein tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistäminen. Oulun Keskustan mielestä ihmisten usko tulevaisuuteen on palautettava. Tarjoamme rakentavan vaihtoehdon nykymenolle.

  1. Päämääränä kuntalaisten hyvinvointi

Oulun Keskustan tavoitteena on hyvinvoiva kuntalainen, joka elää sisällöllisesti hyvää ja mielekästä elämää turvallisessa ja palvelevassa Oulussa. Ihmisyys ja sen kehitystarve on keskustalaisen kuntapolitiikan yksi arvoperusta. Osaaminen ja sen vahvistaminen toteutuvat varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä, taiteen perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Kaupungin vastuulla on myös panostus
kulttuuri- ja liikuntapalveluihin asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kaupungin tulee vahvistaa ihmisten itseselviytymiskykyä.

Kaupunkilaisten hyvinvointi on kokonaisuus, josta tulee kaikkien kaupungin hallintokuntien huolehtia yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

1.1. Ikäihmisten hyvinvointia ennaltaehkäisevästi

Ikäihmisten hyvinvoinnista tulee huolehtia ennaltaehkäisevästi ja kokonaisvaltaisesti. Yksinäisyyden vähentämisen keinoihin panostetaan ystävätoiminnalla sekä keskustelu- ja harrastusavun muodossa. Näiden myötä pysytään kunnossa, voidaan asua palvelujen turvin kotona tai yhteisöasumisen yksiköissä siihen saakka kuin ikäihmiset itse toivovat.

Lisäksi toimien avulla selvitään päivittäisistä rutiineista ja voidaan osallistua erilaisiin tilaisuuksiin mahdollisimman pitkään. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet edistävät hyvinvointia. Ikäihmisille tulee olla digiklinikoita ja -opastusta. 

1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi on otettava tosissaan

Osa lapsista ja nuorista voi pahoin. Sen syihin tulee puuttua ennaltaehkäisevästi sekä varhaisen puuttumisen, lasten ja nuorten aidon kohtaamisen ja kuulemisen sekä perheitä tukevin keinoin. Kaupungin hyvinvointisuunnitelman toteutusta tulee painottaa ja syventää tältä osin. Lasten ja nuorten arjessa tulee olla tarpeeksi turvallisia aikuisia ja ystäviä. Jokaisen lapsen ja nuoren matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on edistettävä.

1.3. Koulutus on sijoitus, ei kuluerä

Kouluissa on tuettava lasten sosiaalisten taitojen oppimista. Lapsille ja vanhemmille pitää järjestää luentoja sosiaalisen median oikeasta käytöstä sekä sen vaaroista. Kaupungin tulee yhdessä kolmannen sektorin kanssa järjestää edelleen harrastusmahdollisuuksia koulupäivien yhteyteen. Kouluissa tulee olla opetushenkilöstön lisäksi riittävästi muitakin turvallisia aikuisia, mm. koulunkäynninohjaajia, hyvinvointiohjaajia ja koulutsemppareita.

Keskustan mielestä pienillä koululaisilla tulee säilyä lähikoulu. Luokka- ja ryhmäkokojen tulee olla kohtuulliset. Oulun Keskustan mielestä lasten määrän vähentyessä tulee ryhmäkokoja pienentää sen sijaan, että mietitään ainoastaan koulujen lakkauttamisia ja keskittämistä suuriin yksiköihin. Erityistä tukea tarvitseville lapsille tulee järjestää eriytettyä opetusta; varmistaen, että se
on sekä heidän että muiden koululaisten edun mukaista.

Koulujen rehtorit ja opetushenkilökunta tulee kouluttaa henkiseen ja fyysiseen koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan puuttumiseen. Varhaiseen puuttumiseen on luotava yhtenäiset ohjeet koko kaupungin alueelle, joita koulujen tulee noudattaa.

1.4. Perheiden hyvinvointia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti

Perheiden hyvinvointia tulee tukea lapsimyönteisellä ilmapiirillä, asenteilla ja päätöksillä huomioiden perheiden tilanteet kokonaisvaltaisesti. Perheiden hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden turvaamiseksi tarvitsemme eri tahojen monialaista yhteistyötä sekä matalan kynnyksen perhekeskusten tarjoamia palveluja yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Hyvinvointialueen neuvolapalveluiden kanssa tuetaan perheitä valitsemaan heille sopivin lasten hoitomuoto. Perhepäivähoito tulee säilyä yhtenä varhaiskasvatuksen muotona. Lisäksi avointa varhaiskasvatusta tulee järjestää yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja siitä tulee tehdä houkutteleva vaihtoehto kotona olevien vanhempien lapsille.

1.5. Osallistetaan asukkaita ja tuetaan kolmatta sektoria

Elävä kunta syntyy luovasta, kokeilevasta ja eteenpäin katsovasta toimintakulttuurista, yhteisöllisyydestä sekä kuntien, kuntalaisten ja eri toimijoiden välisestä kumppanuudesta.

Osallistuva budjetointi on koettu hyväksi ja sitä tulee jatkaa. Lapsia ja nuoria tulee jatkossakin osallistaa päätöksentekoon ja kannustaa mukaan vaikuttamistoimintaan.

Kaupungin tilojen käyttö tulee olla maksutonta yleishyödyllisille yhdistyksille, jotka järjestävät harrastustoimintaa alle 18-vuotiaille, sekä eläkeläis- ja vammaisjärjestöille.
 
Kolmannen sektorin järjestöjä tuetaan avustuksin harrastustoiminnan järjestämiseksi. Avustusten euromääräistä tasoa on pystyttävä nostamaan vastaamaan tämän päivän kustannusrakenteita.

  1. Kaavoitus on avain kaupungin kehittämiseen, vetovoimaan ja elinvoimaisuuteen

    Keskusta-aluetta tulee kehittää edelleen sekä korkeaan rakentamiseen tulee luoda ohjeistus. Torialuetta tulee elävöittää mm. PopUp -pisteillä erilaisten tuotteiden myymiseen.
    Raksilan-Asemanseutu tulee kaavoittaa ja rakentaa pikaisesti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kivisydämen laajennus tulee selvittää asemanseudun kehittämisen kanssa samaan aikaan.

    Kaupungin imagoa tulee kohottaa, jotta olemme veto- ja pitovoimainen kaupunki. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 tulee hyödyntää kaupungin imagon nostamisessa, elävän kaupunkikuvan muodostamisessa ja matkailun edistämisessä.

    Alueiden kaavoitus tulee nähdä kokonaisuutena. Kaavoitus tehdään kuntalaisia kuunnellen ja palveluverkkoa tarkastellen, näin tuemme ketterää ja tasapainoista kehitystä. Yksityisten maanomistajien tulee saada rakentaa omalle maalleen. Lupaprosessit tulee olla joustavia sekä rakennusviraston tulee olla asiakasmyönteinen palvelupaikka. Yksityisteiden merkitys henkilö- ja tavaraliikenteelle on suuri. Niiden hoitoon ja kunnossapitoon on varattava riittävästi varoja.

    Lisäksi eri hallintokuntien tulee kommunikoida keskenään. Ei ole mitään järkeä luovuttaa uusia tontteja alueelta missä koulut ovat jo täynnä, kun toisaalla kouluissa olisi tilaa, mutta rakennuslupia ei myönnetä.

    2.1. Elinvoimaiset kaupunginosat – tytärkaupunki-malli käyttöön

Kaupunginosat tulee säilyttää elinvoimaisina yhteistyössä alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. Palveluverkon ratkaisuja etsiessä on pystyttävä tarkastelemaan kokonaisuutta.

Lasten terveellisen kehityksen ja hyvinvoinnin vuoksi suurten varhaiskasvatuksen ja perusopetusyksiköiden keskittävä rakentaminen on lopetettava.

Oulun Keskustan mielestä Oulu voi näyttää esimerkkiä ”tytärkaupunki-mallilla”, jossa kaavoituksen kautta kehitetään aikaisempia kuntakeskuksia. Mallissa näistä keskuksista löytyvät kattavat, pienempien yksiköiden lähipalvelut ja monitoimiset kaikenikäisten yhteisötilat eikä palveluiden perässä tarvitse liikkua aina reuna-alueilta keskustaan.

Malli on kestävän kehityksen mukaista ja taloudellista: mallin avulla tehostetaan jo olemassa olevaa rakennettua palveluverkkoa eikä tarvitse rakentaa neitseellisille alueille uutta ja erittäin kallista.

Olemassa olevia hyväkuntoisia palveluverkon kiinteistöjä on hyödynnettävä täysipainoisesti, ja uusinvestoinneissa on huomioitava niiden pitkäaikaisvaikutukset myös sivistys- ja kulttuuripalveluiden vuosittaiseen käyttötalouteen ja henkilöstöön.

2.2. Huolehditaan infrastruktuurista

Kaupungin vastuulla on merkittävä osa infrastruktuurista; vesi- ja viemärilaitokset, katu- ja tieverkkoa, kaukolämpö- ja sähkölaitostoimintoja, vuokra-asuntoja sekä palveluissa tarvittavia kiinteistöjä, kuten kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, liikuntapaikkoja ja kulttuurilaitoksia. Tästä kaikesta kaupungin täytyy pitää hyvää huolta.
Huolehdimme myös siitä, että Oulu on jatkossakin ympärivuotisen pyöräilyn pääkaupunki.

2.3. Joukkoliikenteen tulee olla sujuvaa

Joukkoliikenteen tulee olla sujuvaa ja tukea kaupunkilaisten liikkumisen tarpeita. Reitit täytyy suunnitella niin, että ne kulkevat palvelujen, oppilaitosten ja harrastuspaikkojen läheltä, ja niissä hyödynnetään tarvittaessa palveluliikennettä.

2.4. Vihreys on valinta viihtyvyyden ja asumismukavuuden puolesta

Rakennettu, toimiva ja turvallinen ympäristö luo puitteet sujuvalle arjelle, työnteolle ja yrittämiselle. Panostamme viherrakentamiseen ja asumisen viihtyvyyteen sekä toimivaan kunnallistekniikkaan.

Kaupungissamme on kauniita puistoja ja niitä tulee olla jatkossakin. Niiden saavutettavuudesta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta on pidettävä huolta ja tarvittaessa lisätä niihin penkkejä ja erilaisia omatoimista aktiivisuutta lisääviä kuntoilulaitteita ja lasten leikkitelineitä.

Luonto kuuluu kaikille. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus lähiluonnossa virkistymiseen ja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Kaavoituksessa tulee säilyttää lähiluonto ja varata uusille alueille riittävästi viheralueita ja lähimetsiä.

Lähiluonnon ja asuinalueiden kehittämisessä on asetettava tavoitteeksi 3-30-300 -periaatteen toteutuminen: vähintään 3 puuta näkyvissä jokaisen ikkunasta, 30 prosentin latvuspeittävyys kaupungin asuinalueilla ja enintään 300 metriä lähimmälle viheralueelle. Puusto ja puistot toimivat paitsi maisemaelementtinä, myös tuulen- tulva- ja melusuojana ja ilman puhdistajana monimuotoistaen näin myös rakennettua ympäristöä.

  1. Oulusta Suomen yritysmyönteisin kunta

Taloudellisen hyvinvoinnin perusta on vahva yritystoiminta. Yritykset tuovat kaupungin kaipaamat verotulot yrityksen itsensä ja tekijöidensä kautta. Kaavoitus, maanhankinta ja nopeat ratkaisut ovat ratkaisevassa asemassa yritysten asemoitumiseksi paikkakunnalle.

Uusien yritysten syntymiseen vaikuttaa yrityshautomot, startup-toiminta ja skaalautuville yrityksille tuki. Kaupungilla on oltava elin, joka toimii yhdistävänä tekijänä yritysten ja näitä palveluita tarjoavien toimijoiden kanssa. 

Kaupungin tulee aktiivisesti kartoittaa yrityksien tarpeita. Tähän päästään aktiivisella yhteydenpidolla yrityksiin. Yrityksille tulee luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungin tulee houkutella edelleen vahvasti uusiutuvan energian ja akkuteollisuuden kaltaisia teollisuudenaloja, jotka luovat työpaikkoja.

Työvoimapula tulee jatkossa olemaan yrityksille kova haaste. Kaupungin on houkuteltava ihmisiä muuttamaan alueelle. Kaupungin on oltava houkutteleva myös maahanmuuttajille ja heidän perheilleen, jotta he pysyvät ja juurtuvat tänne. 

  1. Työllisyyden edistämiseen panostusta

Työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden alussa kuntien vastuulle. Kaupungin tulee tukea ja rohkaista työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia uudelleenkouluttautumiseen aloille, joilla on työntekijöille tarvetta tai työllistymismahdollisuudet ovat tulevaisuudessa varmoja.
Kaupungin tulee yhdessä oppilaitosten kanssa järjestää räätälöityä lyhytkoulutusta täsmäkoulutuksena. Yhteistyötä tulee lisätä työllisyyspalveluiden, oppilaitosten ja yritysten välillä. Myös vajaakuntoisten työllistämisen mahdollisuuksiin on panostettava tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen työkyvyn tuen palveluiden kanssa.
 
Nuorten oppimisvaikeuksien ja etätyöskentelyn yleistyessä tarvitaan erityisesti käytännön työkokemusta ja opetusta, johon esimerkiksi oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin. Työelämän ja koulutuksen tulee olla lähellä toisiaan. Erityisesti yrityksiä pitäisi kannustaa palkkaamaan kaiken ikäisiä opiskelijoita ja alanvaihtajia.

  1. Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa laadukkaat ja toimivat kuntapalvelut

    Hyvinvointia luodaan toimivilla ja saavutettavilla kuntapalveluilla. Henkilöstön tuottamilla perheiden, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palveluilla tuetaan kuntalaisten osallisuutta ja toimintakykyä sekä ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntyä ja syrjäytymistä.

    Reilu ja vastuullinen työnantajapolitiikka on paras tapa varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa.

    Hyvä ja vuorovaikutteinen johtaminen, työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä henkilöstön osallistuminen työtä koskevaan päätöksentekoon, suunnitteluun ja kehittämiseen on vastuullista johtamista.

  2. Vastuullista ja vaikuttavaa taloudenpitoa

Väestön kasvulla, uusilla yrityksillä, työpaikoilla ja investoinneilla sekä vetovoimaisilla tapahtumilla vahvistetaan kaupungin taloutta.

Oululla on edessään lähivuosina isoja kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia sekä merkittäviä rakennusinvestointeja, joiden toteutumisen varmistamiseksi on tehtävä töitä. Myös menojen kasvua on hillittävä vastuullisesti ja pitkän aikavälin vaikutukset arvioiden.