Kategoria: Uncategorized

Oulun Keskusta täydensi listaa kolmella ehdokkaalla. Ehdokkaat ovat Kauppila Anu, Kolmonen Jukka sekä Taskila Joel. Yhteensä listalla on nimettynä 96 ehdokasta, joista noin 14% alle 30-vuotiaita.

Listalle mahtuu vielä neljä ehdokasta. “Ehdokaslista täydennetään täyteen 100 ehdokkaaseen toukokuun alussa. On kuitenkin hyvä, että pystyimme jättämään vielä tilaa viime hetkellä mukaan lähteville ehdokkaille.” Kertoo Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuija Patana. 

Oulun keskustan vaalipäällikkö Eero Pernu kertoo, että “Useampi henkilö jäi vielä pohtimaan ehdokkuuttaan ja uusia halukkaita otetaan myös vastaan. Olemme ylpeitä siitä, miten laaja ja monipuolinen joukko ehdokkaita meillä jo on mukana. Selvästi Oulun keskustalaisten jakama arvomaailma puhuttelee edelleen.” 

Oulun Keskustan kuntavaaliohjelma julkaistaan lähiviikkoina.  Kuntavaaliohjelma on loistava ohjenuora matkalla kohti parempaa Oulua. Kuntavaaliohjelmassa näkyy Oulun keskustalaisten rakkaus kotiseutuunsa ja huoli sen asukkaiden pärjäämisestä. 

Oulun Keskustan kuntavaaliehdokkaat:

Aittakumpu Pekka, kansanedustaja, pastori

Al-Abboudi Ali, matkailuvirkailija 

Alakangas Jani, sivistysjohtaja, KM

Aula Matti, insinööri

Erävuori Olavi, opiskelija

Haapalainen Timo, tekninen IT-tukihenkilö

Haho Urho, yrittäjä

Halonen Paula, eläkeläinen, perushoitaja       

Harju Janika, sosiaalityöntekijä, varhaiskasvatuksen opettaja

Heikkilä Olli, erikoislääkäri, musiikin maisteri

Hekkala Urpo, FM, opettaja

Helanen Suvi, projektisuunnittelija, säätiöasiamies   

Honkanen Virpi (sit.), VTT, opettaja

Huhtala Pekka, diplomi-insinööri, konsultti

Hämeenniemi Raimo, asiakkuuspäällikkö

Irjala Marja, kasvatustieteen tohtori, ekonomi

Jauhiainen Miika, opiskelija

Järnström Mauri, FM, opinto-ohjaaja

Kaartinen Mirja, toiminnanjohtaja, sosionomi (AMK)

Kainua Pekka, TM, osaston johtaja

Kauppila Lauri, myyntineuvottelija

Kauppinen Mikko, metsänhoitaja, ekonomi

Kisner Susanna, sairaanhoitaja, terveystieteen maisteri

Knuutinen Jouko, aluejohtaja evp

Kontio Mira, yrittäjä, vanhustyön asiantuntija

Koskela Matti, opiskelija

Krogerus Marjatta (sit.), eläkeläinen, rehtori emerita

Kälkäjä Mikko, sosionomi AMK

Laitila Markku, projektipäällikkö, yrittäjä

Launonen Esa, lehdenjakaja

Lehenkari Petri (sit.), professori

Lepistö Anna-Kaisa, kotiäiti, myyjä

Leskelä Eveliina, keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja, kasvatustieteiden kandidaatti

Leskelä Jorma, vanhempi konstaapeli

Lohi Luukas, opiskelija

Lukka Matti, aluepäällikkö

Lyttinen Anne, lähihoitaja, varaluottamusmies

Lääkkö Matti, diplomi-insinööri 

Mainio Antti, KM, erityisopettaja

Mehtätalo Eevasisko, tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori, FM

Metsola Juhani, työterveyslääkäri, LL

Mikkonen Lauri, yrittäjä

Moilanen Mauri, linja-auton kuljettaja

Myllyniemi Kari, poliisimestari h. c., kunnallisneuvos

Mäläskä Arvi, lehtori

Määttä Jaakko, lähihoitaja, päivätoiminnan ohjaaja 

Niemelä Simo, nosturinkuljettaja

Nikula Lauri, vanhempi konstaapeli, nettipoliisi

Nurkkala Eero, ohjelmistosuunnittelija

Nyembo Ibrahim, tarjoilija

Nykyri Anitta, kätilö 

Näppä Anneli, sairaanhoitaja, varapääluottamusmies

Ojala Juho, opiskelija

Ojala Katri, rakennusarkkitehti

Paavola Mari, biologian ja maantiedon opettaja

Paloniemi Merja, hankekehityspäällikkö, Restonomi (AMK), AmO ja OPO

Parkkinen Eeva-Maria, KM, erityisopettaja

Pasanen Maria, tradenomi

Patana Tuija, arkkitehti

Pekkala Seppo, kengitysseppä, yrittäjä

Pienimäki Tuomo, fysiatrian dosentti, yrittäjä

Pitkänen Jouni, kasvujohtaja

Puolakka Ritva, merkonomi, eläkeläinen

Purola Heli, toiminnanjohtaja, KM

Putula Miriam, filosofian ylioppilas

Pyky Kalle, opiskelija

Päkkilä Risto, Insinööri YAMK, opettaja

Pöhö Markus, asianajaja     

Rasinkangas Merja, ylikonstaapeli      

Roth Tanja (sit.), erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Ruokola Jaakko, toimitusjohtaja

Räisänen Virpi (sit.), musiikin maisteri, ooppera- ja konserttilaulaja

Rätymaa Jussi, merkonomi

Salo Saska, lähihoitajaopiskelija, agrologi (AMK)

Salovaara Lauri, yrittäjä

Satomaa Samuel, kauppias

Siikaluoma Teuvo,  alueasiamies

Similä Pertti, eläkeläinen

Sjögren Marjo, vanhempi rikoskonstaapeli, liiketalouden tradenomi

Soini Marko, toiminnanjohtaja, yrittäjä

Takkula Ilpo, myyntipäällikkö

Tapio Jere, yhteiskuntatieteen ylioppilas, erit. johtaminen

Tarvas Hannu, eläkeläinen

Teirikangas Juha-Pekka, ohjelmistosuunnittelija, yrittäjä

Tikkakoski Saara, filosofian maisteri, tekninen kirjoittaja

Tikkala Sirpa, luokanopettaja, KM

Tuomaala Eija,  päivähoitaja

Vakkuri Johanna, rakennuttajainsinööri, teknisten liikelaitosten johtokunnan jäsen

Vehkaperä Mirja, hallituksen puheenjohtaja

Vesala Juha-Pekka, sisustuskirvesmies

Vuollo Kari, tulliylitarkastaja

Wathén Essi, myyjä, agrologi AMK

Ylitalo Ilkka, toimittaja, eläkeläinen

Yhteiskunnassamme ei ole ammattinimikettä käsiparit/hoitavat kädet. Lopetetaan siis tuo puhe, varsinkin te, jotka ette ole käyneet hoitotyöhön koulutusta.

Näinä aikoina on jo tullut paljon työttömiä ja monelle avautuu uusi työelämä hoitotyöstä hyvän koulutuksen kautta sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi. Kannustetaan ja innostetaan alalle tulijoita.

Voin sanoa, että johtamisjärjestelmät, ympäristö, hoitovälineet, ohjelmat ja tavat hoitaa potilasta ovat hyvin kehittyneet. Tehtävät ovat haasteellisia sitoutuneelle henkilöstölle.

Hyvin monissa asioissa ollaan maailman parhaita jo nyt. Parasta ylpeydenaihetta on rakenteilla oleva tulevaisuuden sairaala 2030. Näkyville tuo nousee sairaalanmäellä ihan meitä varten.”Näinä aikoina on jo tullut paljon työttömiä ja monelle avautuu uusi työelämä hoitotyöstä hyvän koulutuksen kautta sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi.” 

Olen kokenut pitkän tehohoitotyöni aikana paljon, etenkin kehityksen. Haasteita on riittänyt ja sitovuus työhön on kantanut eläkevuosiin saakka. Se tunne, että on oikea henkilö, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeassa seurassa.

Lisäksi tarve yötä päivää ei poistu koskaan. Arvostusta on ollut. Ihmisten hoitaminen sisältää todella paljon erilaisuutta, me ihmiset ollaan erilaisia nuorina ja vanhoina. Nämä ajankohtaiset haasteet koskettavat vakavasti meitä kaikkia.Juttu jatkuu mainoksen jälkeenJuttu jatkuu

Kaiken yläpuolella on omat riipaisevat muistot. Olen saanut olla lähellä täältä pois lähtevää ihmistä, pitää kädestä kiinni, kun omaiset eivät ehtineet paikalle tai heitä ei ole.

Koronan leviäminen Oulun kaupunginsairaalaan on haasteita täynnä. Nyt siellä tarvitaan lähellä olevaa hoitajaa. Ymmärrys yksinjäämisestä potilaalla on kamala tilanne ja samalla pelko kasvaa hoitajalla.

Olen ymmärtänyt, että näihin tilanteisiin on vahvaa turvallisuusohjeistusta.

Nyt mennään eteenpäin, varmennettu hoitajamitoitus on laissa määritelty. Unohdetaan tuo mitäänsanomaton käsipariajattelu. Hoitopaikoissa tukityön tehtäviin palkataan ihmisiä, työnsä taitavia henkilöitä, ei käsipareja.

Nyt jos koskaan ilman palkkaneuvottelukierrosta olisi palkkarahat suunnattava suorittajatasolle. Tuo ratkaisu on odottanut jo vuosikymmeniä korjaavaa päätöstä.

Paula Halonen

kuntavaaliehdokas

Julkaistu Kalevassa 13.3.2021

Lasten ja nuorten raskaimpien palveluiden menot (54,3 miljoonaa euroa) kasvoivat Oulussa 11,7 prosenttia (5,7 miljoonaa euroa) vuodesta 2019. Raskaimpiin palveluihin kuuluu muun muassa lastensuojelu.

Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä suojeluun. Lapsen oikeudet eivät aina toteudu hänen omassa kodissaan, jolloin lapsi tarvitsee kodin ulkopuolista sijoitusta. Lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perhehoidon tavoitteena on antaa henkilölle kodinomaista hoitoa, perhe-elämää ja läheisiä ihmissuhteita. Perhehoito tukee lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä sekä perusturvallisuutta.

Perhehoito tarjoaa lapselle ja nuorelle läpi elämän kestävät ihmissuhteet silloin, kun biologiseen perheeseen palaaminen ei ole mahdollista.”Perhehoidon tavoitteena on antaa henkilölle kodinomaista hoitoa, perhe-elämää ja läheisiä ihmissuhteita.” 

Perhehoitajien 24/7 työ on vaativaa. Tutkimusten mukaan jaksamista heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa kiire, vapaa-ajan/lomien vähäisyys, biologisten lasten vointi, sijoitettujen lasten oireilu/sairastelu, sijoitettujen lasten biologisten vanhempien aiheuttamat vaatimukset ja yhteistyön haasteet verkoston kanssa.

Perhehoito on kustannustehokas, sekä lapselle inhimillinen ja turvallinen, pysyvät ihmissuhteet takaava hoitomuoto. Lastensuojelulain mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Sijaishuolto laitoksessa on lähes neljä kertaa kalliimpaa kuin perhehoito.Juttu jatkuu mainoksen jälkeenJuttu jatkuu

Kyseenalaistamme, miksi Oulussa lastensuojelun sijoitukset perhehoitoon ovat vähentyneet samalla kun laitoshoidon ostot ovat lisääntyneet? Yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää nostaa, onko kestävällä pohjalla, että lastensuojelun laitoshoito on yksityistä liiketoimintaa?

Vuoden 2020 toimintakertomuksen mukaan ikäihmisten perhehoidon käyttö on vähentynyt vuoteen 2019 verrattuna. Perhehoitajat ovat varautuneet ikäihmisten perhehoitoon, mutta kaupunki ei ole ohjannut palvelun piiriin ikäihmisiä, joille palvelu soveltuisi. Miksi näin on?

Lapsilla ja ikäihmisillä on oikeus perheeseen. Perhehoidon on jatkuttava Oulussa ja hoitajien tuen on oltava oikea-aikaista ja riittävää.

Susanna Kisner

Anneli Näppä

Hyvinvointilautakunnan jäsenet, kuntavaaliehdokkat

Julkaistu Kalevassa 10.3.2021