Kategoria: Uncategorized

Italialainen kirjailija Luigi Pirandello on kirjoittanut vuonna 1917 näytelmän ”Niin on jos siltä näyttää.”Presidentti Urho Kekkonen on siteerannut tunnetusti tätä näytelmän nimeä politiikasta puhuessaan.Tämä tuli mieleeni jokin aika sitten, kun sain sähköpostia kuntalaiselta. Hän antoi palautetta siitä, että me kuntapäättäjät kyllä kirjoitamme kauniisti vaalien alla, mutta teot puuttuvat. 

Onko kaikki aina niin? Saammeko kuntalaisia tyydyttäviä päätöksiä aikaiseksi? Ovatko asiat aina sittenkään niin, miltä ne näyttävät?Kun itse olen puhunut ja kirjoittanut paljon maankäyttöasioista, kerron esimerkin edellisen valtuustokauden yhdestä merkittävästä päätöksestä, tai sen päätöksentekoprosessista. 

Silloisen kaupunginjohtaja Matti Pennasen esityksestä päätti kaupunginhallitus kokouksessaan 29.3.2016 perustaa maankäyttöasioita käsittelevän työryhmän. Sen tehtävänä oli keskustella ja linjata ratkaisuja yleiskaavan ja maankäytön toteutusohjelman päätöksenteon yhteydessä esiin nousseista kysymyksistä. Linjattavia asioita olivat mm. maankäytön toteuttamisohjelma, omakotitonttitarjonta alueittain, kyläalueiden suunnitteluvälineet ja kantatilaperiaatteen käyttö.

Ryhmään nimettiin yksi henkilö jokaisesta valtuustoryhmästä. Tulin valituksi työryhmään keskustan edustajana.Työryhmä kokoontui kevään ja kesän mittaan lähes kymmenen kertaa, ja asioita saatiin ratkottua hyvässä hengessä.

Ei kuitenkaan ihan kaikkia. Työryhmä kokoontui viimeiseen kokoukseensa ja yhteisymmärrystä osasta loppuraportin sisällöstä ei näyttänyt syntyvän. Päätettiin mennä jatkoajalle ja yrittää ratkaista asiat viikonlopun jälkeen. 

Pohdin, miten pääsisimme yhteiseen lopputulokseen, joka tyydyttäisi kaikkia. Kiistanalaiset asiat koskivat lähinnä kylien kaavoitusta ja kantatilaperiaatetta. Koska yhteinen näkemys erosi eniten vasemman laidan kanssa, pyysin ryhmän jäsenten Raimo Järvenpään (sdp) ja Risto Kalliorinteen (vas.) kanssa palaveria.

He suostuivat ehdotukseeni ja istuimme kaksi iltaa ympäristötalolla hieromassa asioita.Tai toinen ilta istuttiin kyllä ympäristötalon puiston penkeillä, josta tulikin meille ”puistoparlamentti” nimitys, jota keskenämme silloin tällöin muistelemme. 

Saimme ratkottua asiat läpi ja he lupasivat esittää seuraavassa kokouksessa loppuraportin kiistanalaiset asiakohdat niin, kuten ”puistoparlamentissa” sovimme.Ja niin he tekivät. Olivat täyden luottamuksen arvoisia päättäjiä. Loppuraportti syntyi lopulta yksimielisesti.Kaupunginhallitus hyväksyi työryhmän loppuraportin ja sen linjaukset ohjaavat nykyisin osaltaan maankäyttöä ja yleiskaavoitusta. Tästä on osoituksena mm. Kiiminkijokivarren osayleiskaavat uusine rakennuspaikkoineen. 

Niin on, jos siltä näyttää. Hankalistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä yhteisymmärryksessä. 

Minulle Raimo ja Risto näyttäytyivät tässä luottamuksen arvoisilta päättäjiltä. Itsekin opin paljon luottamuksesta. Se on politiikan ja päätöksenteon keskeisin kulmakivi. Luotatko, ja voiko sinuun luottaa. 

Luottamuksen lisäksi toinen tärkeä asia päätöksenteossa on ylisukupolvinen ajattelu. Keskustalaisessa ajattelussa se tarkoittaa, että tulevilla sukupolvilla on oltava vähintään yhtä hyvät edellytykset elää ja asua kuin tämän päivän ihmisillä.

Päättäjän roolikaan ei ole ikuinen. Jossain vaiheessa me itse kukin väistymme sivuun ja annamme tilaa nuorillemme. Sekin on osa ylisukupolvisuutta.Itse valmistaudun tuleviin vaaleihin tässä hengessä. Olen asettunut itse ehdolle. Samalla iloitsen siitä, että myös tyttäreni Eveliina Leskelä on saanut vaikuttamisen halun, ja on ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa samalla listalla kanssani. 

Kiitän lämpimästi kaikkia Rantapohjan lukijoita kuluneesta vaalikaudesta. Kiitos kaikista yhteydenotoista, palautteesta, kannustuksesta, kritiikistäkin.

Uskon, että olemme yhdessä saaneet jotain myös aikaiseksikin. Työtä riittää kyllä myös tulevaisuudessa.Vaalien jälkeen näemme, onko minulla luottamusta jatkaa tätä työtä, ja Rantapohjan kolumnien kirjoittamista. Sen päätätte Te, arvoisat lukijat, tulevissa kuntavaaleissa. 

Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille! 

Jorma Leskelä (Kesk.)

Kaupunginvaltuutettu

Yhdyskuntalautakunnan jäsen

Julkaistu 11.3.2021 Rantapohjassa

Milloin viimeksi kävit merellä, täällä Oulussa? Kävitkö Nallikarissa uimassa, torinrannassa kahvilla vai Hailuodossa lautalla? Ne ovatkin hienoja paikkoja, mutta voisiko merellinen Oulu tarjota näiden perinteisten kohteiden lisäksi jotain muutakin? Lentokoneen ikkunasta meri kyllä näyttäytyy, mutta mihin se häviää, kun laskeudumme maan kamaralle? Näkyykö meri meidän arjessamme, turisteille ja muuten vain täällä vierailevalle riittävällä tavalla?

Oulussa on puhuttu pitkään siitä, että merellisyyden tulee näkyä entistä vahvemmin Oulun ja oululaisten elämässä. Sanoista ei ole vain päästy tekoihin, ennen kuin nyt.
Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa on nimittäin ryhdytty laatimaan Merikaupunki Oulu- tavoitesuunnitelmaa, joka muodostaa yhteisen tulevaisuuden vision ja tahtotilan siitä, mitä on merikaupunki Oulu. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa merellisyyden merkitystä yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä.
Suunnitelman teko aloitettiin eri sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa joulukuussa 2019. Kuntalaisille järjestettiin avoin kysely, johon saatiin yli 1000 vastausta. Tämä osoittaa, että oululaiset pitävät merta tärkeänä.
Yhdyskuntalautakunta käsitteli suunnitelmaa ja päätti asettaa sen nähtäville kaupungin nettisivuille. Kommenttien jälkeen se tuodaan lautakuntaan hyväksyttäväksi. Suosittelemme suunnitelmaan tutustumista. Se sisältää paljon hyviä tulevaisuuteen tähtääviä ja mielenkiintoisia, uusia asioita ja avauksia.

Vaikka suunnitelmassa on nostettu hyvin esille kehittämiskohteita ja ideoita, jotain kuitenkin puuttuu: Visio siitä, mitä mahdollisuuksia mereltä tulevat matkailijavirrat voisivat Oulun seudulle tuoda. Yhdellä isolla laivalla saadaan seutukuntaan kerralla tuhansia matkailijoita. Tämä ei ole pelkkää toiveunta. Jokin aika sitten Oulussa kävi risteilyalus mukanaan ulkomaalaisia matkailijoita. Iltasanomat (7.10.2020) uutisoi Viking Linen suunnitelmista Perämeren risteilyistä, kansanedustaja Mikko Kärnän (Kesk.) idean pohjalta. Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.) kiinnitti taannoisella Raahen vierailullaan huomionsa mereltä tuleviin matkailijoihin.
Uskallettaisiinko siis ajatella isosti? Miltä kuulostaisi perämeren Hurtigruten -risteily Norjan malliin? Heillä on vuononsa, mutta meillä jää ja arktisuus. Meille tavallista, muille eksotiikkaa. Oulu yhteistyössä muiden Perämeren kaupunkien kanssa muodostaisi ainutlaatuisen kokemuksen risteilyn merkeissä. Ruotsin rannikosta puhumattakaan.

Tyydytäänkö raivaamaan rantapusikoita, vai visioitaisiinko rohkeasti tulevaa? Ota sinäkin kantaa ja kerro mielipiteesi Merikaupunki Oulu -tavoitesuunnitelmasta. Tehdään yhdessä Oulusta rohkeasti merellinen.

Jorma Leskelä, Sirpa Tikkala, Raimo Hämeenniemi
Yhdyskuntalautakunnan jäsenet

Tämä aika on monin tavoin erilainen kuin vielä vuosi sitten. Mennyt vuosi on ollut koetteleva ihmisten terveydelle ja jaksamiselle, yrityksille ja yhteisöille. Ketään meistä tämä poikkeusvuosi ei ole jättänyt koskematta. 

Monelle on tullut mahdollisuus etätyöskentelyyn. Sitten on meitä, joiden työ on jatkunut toimipisteissämme – jos on jatkunut. Työtä tehdään ja töihin kuljetaan erilaisista ympäristöistä. 

Meillä Oulussa on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota ja toteuttaa hyvin erityyppisiä asuinalueita laajan kaupunkimme alueella. Meillä on tilaa ja rauhallista ympäristöä tarjoava maaseutu ja kylät, turvalliset lähiöt ja eläväinen kaupunkikeskustamme. Erilaiset ympäristöt tarjoavat mahdollisuuden erilaisten ihmisten hyvinvoinnille ja sille, että tunnemme olomme kotoisaksi. Alueidemme erityispiirteet kannattaa huomioida ja ylläpitää moni-ilmeisyyttämme. 

Alueiden elinvoimaa voimme tukea riittävillä ja tarpeen mukaisilla palveluilla. Niiden on oltava hyvin saavutettavissa. 

Palveluissa on kipukohtia, jotka on saatava kuntoon. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on tällä hetkellä suurempi kuin mihin pystytään vastaamaan. Sen seurauksena on liian paljon uupumusta ja kärsimystä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tukea pystytään tarjoamaan, sen parempi sekä inhimillisyyden että talouden kannalta. 

Työssä jaksaminen on koetuksella monin paikoin – niin kotiäidillä ja -isällä kuin palkkatyöntekijällä. Työhyvinvointiin kannattaa satsata niin kaupungissa kuin yrityksissä. Vanhempien jaksamisen tukeminen lisää koko perheen hyvinvointia.

Oulun seudun ikärakenne on muuttumassa. Erityistä huomiota tarvitaan siihen, kuinka ikääntyvän väestön hyvinvointia tuetaan ja lisääntyvään palvelutarpeeseen vastataan. Yhteisöllisyyttä ja turvaa tuovat ratkaisut ovat merkityksellisiä, kun pyrimme siihen, että kotona pärjätään mahdollisimman hyvin ja pitkään. 

Toimivat ja oikea-aikaiset palvelut ovat osaltaan luomassa hyvinvointia kaiken ikäisille oululaisille. 

Monipuolinen ja kaunis luontomme on yksi hyvinvoinnin lähde. Koteja lähellä olevat pienemmät tai isommat palat luontoa mahdollistavat hetken pysähtymisen tai erilaisesta liikkumisesta nauttimisen. Näiden mahdollisuuksien säilymisestä on huolehdittava. 

Työtä ja toimeentuloa ovat luomassa yritykset. Erilaiset, kaiken kokoiset yritykset ovat tervetulleita Ouluun. Kaupunkina voimme olla tarjoamassa mahdollisuuksia kaavoituksen ja palveluiden avulla. Yrittäjien kohtaamisen on oltava sujuvaa. 

Parasta vetovoimaa ovat tyytyväiset asukkaat ja yrittäjät.

Vuorovaikutteinen ilmapiiri ja luottamus eri toimijoiden kesken mahdollistavat työskentelyn kaikenlaisissa, nopeastikin muuttuvissa tilanteissa. Päättäjät ovat avainasemassa ilmapiirin luojana. Työtä rakentavan ja keskustelevan, toisia arvostavan työskentelyn eteen kannattaa tehdä. 

Osaltani haluan olla toimimassa rakentaen, ei rikkoen. 

Arkea tuntien. Sydän mukana. 

Anna-Kaisa Lepistö 

Kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

Kuntavaaliehdokas, Oulu 

Julkaistu Kalevassa 12.2.2021