Paljon on viime aikoina uutisoitu lasten ja nuorten pahoinvoinnista.
Pahoinvoinnin taustalla voi olla mitä tahansa, mikä järkyttää lapsen tai nuoren perusturvallisuudentunnetta. Tärkeää on arkiturvan säännöllisyys ja aikuisten läsnäolo lapsen ja nuoren elämässä.
Kodin lisäksi koulu on lapselle ja nuorelle tärkeä osa elämää. Koulun oppilaat ovat osa nuoren yhteisöä, johon hän kuuluu. Koulun aikuiset ovat tärkeitä nuoren elämässä. Nuorilla on tarve keskustella omaan elämään ja normaaliin nuoruusiän kehitykseen liittyvissä asioissa myös muiden, kuin koulun aikuisten kanssa koulupäivän aikana.
Oulun kaupungin nuorisopalvelut ovat vahvasti mukana nuorten elämässä eri toimintaympyröissä, kuten kouluilla, nuorisotaloilla, verkkoympäristöissä ja kadulla jalkautuen. Nuoret tarvitsevat turvallisia paikkoja, missä viettää vapaa aikaa.
Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt. Tämä valitettavasti heijastuu myös koulunkäyntiin ja ylipäätään jaksamiseen. Koulu ei välttämättä kiinnosta tai nuori kokee kiusaamista ja syrjintää koulussa ja kaveripiireissä. Oireilu voi näkyä mm. vetäytymisenä, uhkapuheina tai jopa itsetuhoisena käyttäytymisenä, taustalla voi olla monia syitä.
Surullista on se, että Oulussa lasten ja nuorten akuutin hoidon tarpeen palveluja ei ole riittävästi. Hoidonarviointiin tai hoitoon pääsy on edelleenkin jonojen takana.
Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä vastaa alle 18-vuotiaiden lasten- ja nuorten nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, mutta sinnekin jonotetaan.
Monissa perheissä koetaan ahdistusta ja avuttomuutta, kun nuoren pahoinvointiin ei saada nopeasti apua. Kuunneltuani perheiden huolia nuoren auttamiseksi, kuulostaa välillä siltä, että nuori on kuin pallo, jota heitellään sinne ja tänne.
Matalan kynnyksen tukipalveluita kouluihin
Muutama vuosi sitten Oulun kouluissa oli hanke, jolloin oppilailla oli mahdollisuus kohdata tarvittaessa psykiatrinen sairaanhoitaja. Tämä koettiin hyvänä matalan kynnyksen palveluna nuorille. Tämä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu tulisi palauttaa takaisin kouluihin, jolloin oppilaiden olisi mahdollista helpommin ja nopeammin saada tukea ja apua. Kuraattoreiden ja koulupsykologien määrää tulisi myös lisätä.
Lastensuojelulaki vaatii pikaista uudistamista
Lastensuojeluun kaivataan resursseja ja lastensuojelutyötä tekeville lainsäädännön uudistusta siten, että laki tukee nuoren turvallista kasvua niin perheissä kuin sijoitusyksiköissäkin.
Nuori joka sijoitetaan, on usein ollut vailla turvaa ja vaarantanut itsensä monille uhkille, jo ennen sijoitusta lastensuojeluyksikköön. Sijoitettu nuori tarvitsee erityistä suojelua ja turvaa. Nykyinen lastensuojelulaki ei anna riittävää turvaa kaikille lapsille ja nuorille. Tästä esimerkkinä: lastensuojeluyksiköstä karkailevan nuoren kiinniottamiseen tarvitaan useamman viranomaisen väliintulo. Tässä ajassa nuori ehtii altistaa itsensä monenlaisille vaaratekijöille.
Hyvinvointia akuutin avun palveluita lisäämällä
Ouluun siis kaivataan resursseja lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tarvittaisiin ihan akuutin palvelun keskus, joka pystyisi myös jatko-työstämään suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti nuoren hoitamista. Ei voi olla niin, että akuutin hoitotoimenpiteen jälkeen hänet jätetään odottelemaan esim. psykoterapiaa tai muuta jatkohoidon toimia viikkojen tai jopa kuukausien päähän.
Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen tulisi saada nykyistä varhaisempaa apua ja tukea. Apua pitää uskaltaa pyytää, mutta ennen kaikkea sitä pitäisi olla tarjolla, helpommin ja nopeammin saatavilla, kun perhe, lapsi tai nuori sitä tarvitsee.
Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuus. Oulun kaupunki on saanut jo toistamiseen tunnustuksen lapsiystävällisenä kuntana. Tämänkin meriitin myötä asiaan tulee nyt todella panostaa, näiden palveluiden saamiseksi. Samalla voimme lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.
Merja Rasinkangas, Oulu
Julkaistu Kalevassa 5.2.2021
