Kategoria: Uncategorized

Oulun yliopiston muuttoaikeista on uutisoitu ja keskusteltu viime aikoina näyttävästi. Sen sijaan Oulun poliisilaitoksen pääpoliisiaseman sijoituspaikka Oulun kaupungissa ei ole saanut vastaavaa huomiota osakseen. Syytä kuitenkin olisi, sillä poliisilaitoksen sijainnilla on merkittävä vaikutus kaupunkilaisten elämään ja turvallisuuteen.

Poliisi on toiminut Oulussa viime vuodet hajautettuna useisiin eri väistötiloihin sisäilmaongelmien takia. Uutta poliisiasemaa ollaan nyt sijoittamassa hankalien kulkuyhteyksien päähän kaatopaikan taakse Ruskonselkään, 11 kilometrin ja 16 minuutin päähän kaupungin keskustasta.

Ymmärtääkseni merkittävänä syynä sivuun siirtymiselle on haaveilu turvakampuksesta, eli poliisiaseman ja vankilan yhteen naittamisesta. Onko siitä saatavat hyödyt ja synergia niin suuria, että kaikki etäälle siirtymisen negatiiviset vaikutukset ollaan valmiita hyväksymään?

Muutto vaikuttaisi väistämättä poliisin näkyvyyteen keskustan alueella. Hyvällä syyllä voi myös pohtia, mikä vaikutus muutolla olisi hälytystehtävien toimintavalmiusaikoihin tapahtuma- ja väkirikkaalla kaupunkialueella? Näistä ja muista siirron vaikutuksista on syytä tehdä laajat vaikutusarvioinnit ja punnita tarkkaan myös vaihtoehto poliisiaseman sijoittamisesta yksinään kaupunkialueelle.

Poliisina ja kaupunginvaltuutettuna katson, että poliisiaseman paikka on kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Toivon kaupungin luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten perehtyvän tilanteeseen huolella ja käyvän keskustelua aiheesta.

Mielelläni näkisin myös poliisilaitoksen näkemyksiä asiassa. Siirron vaikutus olisi merkittävin nimenomaan Oulun kaupungille ja sen asukkaille.

Lauri Nikula

kaupunginvaltuutettu (kesk.)

sivistys- ja kulttuurilautakunta, vpj.

Oulu

9.9.2020

Yhä useammin kuulemme käytettävän ilmaisua ”uusi normaali”. Tässä ajassa ja tilanteessa meidän kaikkien on opeteltava uusia toiminta tapoja ja käyttäytymistä elämässämme, siis uutta normaalia.  Maailma on muuttunut todennäköisesti pidemmäksi aikaa ehkä pysyvästi.

Korona on siis muuttanut tai muuttaa meidän toiminta tapojamme ehkäpä ja toivottavasti myös ajatus maailmaamme. Olemme eri tiedotusvälineiden ja tahojen kautta kuulleet kuinka yhä useampi on suunnannut katseensa ”väljemmille vesille” maaseudulle. Maaseudulla talo kauppoja on tehty ennätys tahtiin, jossakin päin on kysyntä ylittänyt tarjonnan.  Onkohan sama trendi näkyvissä Oulun seudulla ja halutaanko sitä hyödyntää?

Talousarvion 2021 laadinta on käynnissä. Käymme keskustelua siitä, miten saamme kaupungin talouden tasapainoon. Perlacon on tilatun työnsä tehnyt, ehdotuksensa julkaissut ja nyt olisi selvitystyön pohjalta toimeenpanon aika. Keinovalikoima selvityksessä on laaja mutta mitä keinoja käytetään?  Liipasimella on muun muassa myös kolme koulua, joiden kohtalo ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Ihmisillä on huoli omista asuinalueistaan, lasten koulupaikasta ja heidän turvallisuudestaan. Usein meille valtuutetuille esitetään kysymyksiä.  Miksi juuri meidän koulu? Miten tähän on tultu? Onko yhdyskunta suunnittelussa vikaa, eikö kaavoitus toimi vai eikö maanomistajat luovuta maata rakennus paikoiksi vai eikö meillä anneta rakennuslupia alueille jossa kaivattaisiin asukkaita jotta koulut ja eri palvelut säilyisivät. Esitetyt kysymykset ovat aiheellisia ja osassa on jopa totuuden siemen.

Olisiko nyt viimein aika ryhtyä hyödyntämään Oulun maaseutu alueita muuhunkin kuin energiatuotantoon ja hiekkakankaiden siirtämiseen.  Onko meillä rohkeutta näkyvästi markkinoida maaseutu- ja maaseutumaisia alueita ihmisille asuinpaikaksi.  Asuinpaikaksi ihmisille jotka haluavat asua väljemmin, harrasta luonnossa liikkumista, marjastusta, metsästystä tai vaikkapa hoitaa kanoja omalla maallaan, kasvattaa perunaa, tomaatteja ja yrttejä tai olla vain lähellä luontoa. Uskalletaanko laatia ja toteuttaa rohkeasti kyläkaavoja joissa yhteisöllisyys ja toisten auttaminen on luontaista. Haluammeko me turvata pienempienkin koulujen ja maaseutualueiden olemassa olo. Onko meillä yhteinen näkemys siitä, että myös maaseutu alueet tarvitsevat edes siedettävästi toimivat palvelut joukkoliikenteestä puhumattakaan. Vähin tavoite on, että oppilaat ja opiskelijat pääsevät joukkoliikenteellä opinahjoihinsa ilman monen tunnin odotuksia. Itse olen ollut ja olen edelleen valmis kehittämään koko aluettamme.

Maaseudun kehittäminen ja kehitys ei estä ydinkaupungin kehitystä ja kehittymistä kunhan meillä on rohkeutta, uskallusta ja yhteistä halua.

Risto Päkkilä

Kaupunginvaltuutettu

Keskusta

7.9.2020

Tuoreiden tutkimusten mukaan monipaikkaisuus ja maalle muutto ovat kasvaneet mittavasti viimeisen vuoden aikana. Kiinnostus tulevaisuudessa maaseutumaiseen asumiseen on tutkimusten mukaan jo yli miljoonalla suomalaisella. Tästä uudesta trendistä puhuvat nyt tulevaisuuden- ja muuttoliiketutkijatkin.

Oulun kaupunkistrategian ja voimassa olevan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti Oulussakin halutaan mahdollistaa monipuolista asumista ja pitää myös kylät elävinä. Huomioiden tämän Oulun strategisen linjauksen ja maaseutumaisen asumisen muutostrendin myös kaupunkiseutujen kasvavana vetovoimatekijänä Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Oulun kaupunkiin laaditaan osana uuden Oulun kehitystä yhdessä alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa tulevan asuntorakentamisen ja palveluverkon huomioivat suunnitelmat, joiden pohjalle voidaan laatia kevyemmällä prosessilla esim. kyläkaavoja. Suunnitelmissa hyödynnetään muiden kaupunkiseutujen kokemuksia monipaikkaisuudesta, asuinalueiden kehittämisestä ja kyläkaavoituksesta.

Keskustan Oulun valtuustoryhmä 7.9.2020